haku: @keyword ydinvoima / yhteensä: 31
viite: 30 / 31
Tekijä:Tulkki, Ville
Työn nimi:Supercritical Water Reactors - A Survey on International State of Research in 2006
Ylikriittisellä vedellä jäähdytetyt reaktorit. Selvitys kansainvälisen tutkimuksen tilanteesta vuonna 2006
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:86      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
Oppiaine:Ydin- ja energiatekniikka   (Tfy-56)
Valvoja:Salomaa, Rainer
Ohjaaja:Salomaa, Rainer
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:fission
nuclear
Generation IV
supercritical water reactor
literature survey
fissio
4. sukupolven reaktorit
ydinvoima
supekriittinen vesi
kirjallisuusselvitys
Tiivistelmä (fin): Ydinreaktorit ovat 1940-luvulta alkaneen historiansa aikana kehittyneet kolmen sukupolven verran.
Ensin tulivat 50- ja 60-lukujen prototyyppilaitokset, 70- ja 80-luvuilla rakennettiin nykyään käytössä olevat kaupalliset ydinvoimalat ja kolmannen sukupolven muodostavat 90-luvulla suunnitellut edistyneet kevytvesilaitokset.
Nykyiset ydinvoimalat ovat todistaneet voivansa tuottaa edullista sähköä luotettavasti.

Seuraavan, eli neljännen, reaktorisukupolven kehityksen tavoitteena ovat ydinvoimaratkaisut, jotka kykenevät vastaamaan kestävän kehityksen asettamiin paineisiin.
Turvallisuus, ydinjätteistä huolehtiminen, asekelpoisen materiaalin leviämisen hankaloittaminen sekä ydinvoiman aiheuttamiin pelkoihin vastaaminen ovat neljännen sukupolven järjestelmien tavoitteena.
Yksi kuudesta mahdollisesta neljännen sukupolven reaktoreista on ylikriittisellä vedellä jäähdytetty reaktori (SCWR, supercritical water reactor), jonka jäähdytysvesi on veden kriittistä pistettä korkeammassa paineessa.
Tämä mahdollistaa voimalan hyötysuhteen nostamisen sekä höyryjärjestelmän yksinkertaistamisen.

Tämän työn aiheena on ollut selvitys SCWR:n kehitystyön tilasta.
Koska reaktorin kehitys on kiinteästi yhteydessä historiallisiin, teknisiin sekä taloudellisiin seikkoihin, on osaa aiheista käsitelty laajemminkin.
Tavoitteena on ollut ennemmin koota kattava yleisselvitys kuin yksittäiseen aiheeseen keskittyminen.

Tällä hetkellä SCWR-tutkimuksen painopisteinä ovat reaktorikonseptin kehitys sekä perustavanlaatuiset tutkimukset käytettävistä materiaaleista, vesikemiasta, termohydrauliikasta, reaktorin rakenteesta sekä turvallisuudesta.
Perustutkimuksen pitäisi olla valmiina tämän vuosikymmenen lopussa, jonka jälkeen selvitys reaktorityypin käytännöllisyydestä olisi mahdollinen.
SCWR-johtokomitean asettaman tavoitteen mukaan 30-150 MW:n koevoimalaitoksen tulisi olla käynnissä vuoteen 2020 mennessä, jota seuraa reaktorimallin kaupallistaminen.
SCWR:n pääkehittäjät ovat Kanada, Eurooppa, Japani, Korea sekä USA, Kanadan keskittyessä painekanavareaktorin kehittämiseen ja muiden painesäiliöreaktoriin.
ED:2007-01-29
INSSI tietueen numero: 32971
+ lisää koriin
INSSI