haku: @keyword ydinvoima / yhteensä: 31
viite: 9 / 31
| Tekijä: | Kalinainen, Timo |
| Työn nimi: | Suomalaisilla ydinvoimaloilla saadut säteilyannokset ja niihin vaikuttavat tekijät |
| Occupational Radiation Doses and Contributing Factors at Finnish Nuclear Power Plants | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2014 |
| Sivut: | (6) + 58 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Perustieteiden korkeakoulu |
| Oppiaine: | Energiatieteet (F3002) |
| Valvoja: | Tuomisto, Filip |
| Ohjaaja: | Sovijärvi, Jukka |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201408292545 |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 4648 | Arkisto |
| Avainsanat: | occupational radiation exposure nuclear power in Finland dosimetry source term dose registry työperäinen säteilyaltistus ydinvoima dosimetria lähdetermi annosrekisteri |
| Tiivistelmä (fin): | Suomessa on tuotettu ydinenergiaa vuodesta 1977 alkaen. Työntekijöiden ja väestön säteilyaltistuksen minimointi on tärkeä osoitus vastuullisesta tavasta tuottaa ydinvoimaa. Suomalaisilla ydinvoimaloilla ei ole koskaan ylitetty viranomaisen asettamia henkilökohtaisia annosrajoja. Työntekijöiden kollektiiviannokset ovat selvästi alittaneet viranomaisvaatimukset lähes aina ja ne ovat olleet soveltuvin osin kan-sainvälisesti vertailtuna pieniä. Kollektiiviset säteilyannokset saavuttivat huippunsa 1990-luvun alussa ja sen jälkeen ne ovat laskeneet lukuun ottamatta muutamia vuosia, jolloin laitoksilla tehtiin suuria huoltotöitä. Tieto ydinvoimaloilla aiheutuneista säteilyannoksista kerätään Suomessa Säteilyturvakeskuksen ylläpitämään sähköiseen annosrekisteriin. Säteilyaltistusta mitataan suomalaisilla ydinvoimaloilla kahdella eri tekniikalla: termoluminesenssidosimetreillä sekä elektronisilla dosimetreillä. Ensin mainittu on ensisijainen tietolähde viralliseen annosrekisteriin kirjattaville annoksille. Elektroniseen dosimetriin voidaan asettaa hälytysrajat ja niiden avulla voidaan kertynyt säteilyannos yhdistää tehtyyn työhön ja työtilaan. Ääreisannoksia mitataan sormidosimetreillä tarvittaessa. Kontaminaatiota ja kehon sisäistä säteilyä mitataan kokokehomonitoreilla, joiden kautta valvonta-alueelta poistutaan. Ydinvoimalaitostyöntekijöiden säteilyannoksen pääasialliset lähteet ovat primäärijäähdytteen mukana kulkeutuneet aktivoitumistuotteet, jotka ovat kiinnittyneet laitoksen järjestelmien pinnoille. Jäähdytteen aktivoitumistuotteet ovat pääosin lyhytikäisiä ja aiheuttavat säteilyvaaraa vain laitoksen käydessä. Aktivoituneet korroosiotuotteet ja epäpuhtaudet ovat merkittävin säteilylähde huoltotöiden aikana. Tärkeimpiä aktivoitumistuotteita ovat koboltti ja antimoni. Suurimmat kollektiiviannokset ovat kertyneet mekaanisia ja konekunnossapitotöitä tekeville molemmilla suomalaisilla ydinvoimaloilla. Seuraavaksi suurimpia kollektiiviannoksia saavat eristäjät, laitossiivoajat sekä materiaalitarkastajat. Yhdessä nämä neljä ammattiryhmää saavat noin kaksi kolmasosaa kaikesta säteilyaltistuksesta suomalaisilla ydinvoimaloilla. Suurimpia henkilöannoksia saavat eristäjät, siivoajat sekä säteilysuojelutyöntekijät. Viranomaisvaatimuksilla sekä uusilla käytönaikaisilla tarkastusohjelmilla näyttää olleen säteilyannoksia vähentävä vaikutus. Jatkossa lähdetermin vähentäminen vaikuttaa lupaavimmalta tavalta edelleen vähentää säteilyaltistusta. |
| Tiivistelmä (eng): | Finland has produced nuclear power since 1977. Low occupational radiation exposure of plant work force is a sign of a responsible nuclear energy industry. Personal dose limits have never been exceeded at Finnish nuclear power plants. Collective doses have nearly always remained below national exposure limits and are favourably comparable with similar foreign plants. Collective doses peaked during the early nineties and have since decreased except for a few years, when extensive maintenance work was undertaken. All occupational radiation doses are recorded in a national dose registry maintained by the Finnish Radiation and Nuclear Safety Authority. Occupational exposure is monitored at Finnish nuclear power plants using two technologies: thermoluminescence dosimetry and electronic dosimeters. Thermoluminescence dosimeters are the primary information source for the official dose registry. Electronic dosimeters allow documenting exposure from specific maintenance tasks and locations. When necessary, finger and eye dosimeters are used. Contamination and internal radiation exposure are monitored with full-body scanners at the exit points from the controlled area. The principal radiation hazard in nuclear power plants comes from activation products carried by the primary coolant and deposited on the surfaces of various subsystems. The activation products of the coolant itself are short lived and pose a danger only when the reactor is running. Activated corrosion products and impurities are the most hazardous radiation source during outages. Cobalt and antimony are the principal activation products at Finnish nuclear power plants. Mechanical maintenance workers have accrued the largest collective doses at both Loviisa and Olkiluoto. Insulation installers, cleaners and materiel inspectors receive the next largest doses. Together these four professions account for roughly two thirds of the collective doses accrued. Insulation installers, cleaners and radiation protection workers receive the largest personal doses. Governmental regulations and new in-service inspection programmes appear to have had a positive effect on radiation exposure. The most promising method for minimizing occupation radiation exposure in the future appears to be reducing the source term by eliminating activation prone elements from the primary coolant system. |
| ED: | 2014-08-31 |
INSSI tietueen numero: 49673
+ lisää koriin
INSSI