haku: @keyword learning / yhteensä: 32
viite: 7 / 32
| Tekijä: | Tenhula, Marianne |
| Työn nimi: | Experimentation-driven development and learning in organisations |
| Kokeilemalla kehittäminen ja oppiminen organisaatioissa | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2015 |
| Sivut: | vii + 101 s. + liitt. 13 Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Perustieteiden korkeakoulu |
| Oppiaine: | Ihminen ja vuorovaikutus (IL3008) |
| Valvoja: | Nieminen, Marko |
| Ohjaaja: | Rekonen, Satu |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201503061990 |
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 2696 | Arkisto |
| Avainsanat: | organisational development learning creativity experimentation-driven development experience of experimenting organisaatiokehitys oppiminen luovuus kokeilemalla kehittäminen kokeilemalla kehittämisen kokemus |
| Tiivistelmä (fin): | Nykyiset ennalta arvaamattomat, monimutkaiset ja epävarmat ympäristöt vaativat sekä organisaatiolta että työntekijöiltä kykyä mukautua muutoksiin luovilla tavoilla, jotka edistävät oppimista. Luovan ongelmanratkaisun lisäksi organisaatiot, jotka oppivat kilpailijoitaan nopeammin ovat parempia mukautumaan yrityselämän muutoksiin ja saavuttavan parempaa kilpailuetua. Näin on syntynyt tarve organisaation kehittämisen lähestymistavoille, jotka eivät pyri ennustamaan tulevaa, vaan tukevat organisaation sekä yksilön oppimista ja kasvua. Tässä diplomityössä tutkittiin minkälaiset tekijät vaikuttavat työntekijän kokeilevaan käyttäytymiseen ja miten kokeilemalla kehittämistä voidaan tukea organisaatiossa. Lisäksi kokeilemalla kehittämistä oppimisen välineenä tutkittiin. Tutkimuksessa käytettiin case-tutkimusta, jossa asiakasorganisaatio tutustutettiin kokeilemalla kehittämiseen kuuden viikon kokeilukilpailun kautta. Kilpailun tarkoitus oli luoda uusia ideoita työn parantamiseksi ja kokeilla niitä nopeasti. Tulkitsevaa tutkimusta yhdessä temaattisen analyysin kanssa käytettiin tutkimaan tekijöitä, jotka vaikuttavat kokeilemalla kehittämiseen. Empiriinen materiaali koostui 14 puolistrukturoidusta haastattelusta. Empiirisen datan analyysi johti kahteen luokkaan: tekijät, jotka vaikuttavat työntekijän kokeilevaan käyttäytymiseen ja kuinka kokeileminen vaikuttaa työntekijään. Ensimmäinen luokka koostu viidestä kategoriasta, johtajuuden, tiimin, yksilön ja rakenteiden näkökulmasta. Toinen luokka sisältää kaksi kategoriaa: kokeilemisen tunnekokemuksen sekä oppimisen. Kokeilevaa käyttäytymistä voidaan tukea varmistamalla turvallinen ympäristö kokeilemiselle, kokeilemista tukevalla johtamisella, varaamalla riittävästi resursseja kokeilulle sekä huolellisella kokeilujen suunnittelulla. Tämä diplomityö tehtiin osana Aalto-yliopiston MIND-tutkimusryhmän kaksivuotista MINDexpe-tutkimushanketta, jonka rahoittaja oli Tekes. MIND tutkii miten kokeilemalla voidaan synnyttää strategisia innovaatioita. |
| Tiivistelmä (eng): | Current unpredictable, complex and uncertain business environments require ability from both organisation and its employees to adapt to changes in creative ways that support learning. Together with creative performance, organisations that are able to learn faster than rivals and are thus better at adapting to changes in business environments are claimed to gain better competitive advantage. Therefore need for non-predictive approaches for developing that support learning and growth in organisational and individual level exists. This thesis studied what kinds of factors affect on experimenting behaviour of an employee and how experimentation-driven development can be supported in organisation. In addition, experimentation-driven development as a tool for learning was studied. Case study method was used in the study where client organisation was instructed to apply experimentation-driven approach during a six-week experimentation challenge aiming for employees to create novel ideas to develop their work and rapidly experiment those ideas. To study the factors affecting experimentation behaviour, an interpretive approach together with thematic analysis was used. The data consisted of 14 semi-structured interviews. Analysis of the data resulted in two classes: factors having affects on experimentation behaviour of an employee and how experimenting affects an employee. First class consists of five categories including leadership, team, individual and structural perspectives and the gap between an idea and experimentation. Second class consists of two categories: emotional perspective of experimenting and learning. Experimentation behaviour is likely to be supported by assuring safe environment for experimenting, supportive leadership behaviour, allocating resources for experiments and carefully designing experiments. This thesis was done as a part of the two-year MINDexpe research project, undertaken by the MIND research group of Aalto University and funded by Tekes. MIND studies how through experimentation strategic innovations can be created. |
| ED: | 2015-03-08 |
INSSI tietueen numero: 50674
+ lisää koriin
INSSI