haku: @supervisor Korpela, Timo / yhteensä: 35
viite: 1 / 35
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Anttila, Juha
Työn nimi:Energian käyttö Suomessa pitkällä aikavälillä
Long term energy consumption in Finland
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1997
Sivut:97      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Energiatalous ja voimalaitosoppi   (Ene-59)
Valvoja:Korpela, Timo
Ohjaaja:
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:KO; P1 Ark KO80     | Arkisto
Avainsanat:energian käyttö Suomessa
aikaväli
estimaattori
energiatilastot
energy consumption
time period
Energy Statistics
estimator
Tiivistelmä (fin):Työn aikajänne on ollut pääasiassa 1960 - 1995.
Siihen kuului kaksi öljykriisiä ja yksi taloudellinen lama sekä energialähteiden keskinäisten osuuksien voimakas vaihtuminen.
Tilastoina on käytetty Tilastokeskuksen tuottamia virallisia tilastoja.
Ainoastaan joitain pieniä selkeitä virheitä on korjattu.

Tavallisen selitysasteen rinnalla on käytetty määrittelykerrointa, joka on muokattu suhteellisen virheen osoittava tunnusluku.
Estimaattorin funktion valitseminen on mielenkiintoista, koska ei ole olemassa tieteellisen täsmällistä tapaa tai perustetta, miksi joku funktio on hyvä ja toinen taas ei.
Pitäytyminen yhteen funktiotyyppiin, saattaa johtaa harhaan.
Yleisvaikutelma potenssipohjaisista funktioista on epävakaus; lineaariset funktiot käyttäytyvät yllättävissäkin tilanteissa yleensä rauhallisesti ja johdonmukaisesti.
Työssä oli tarkastelun alla tilanteita, joissa muutokset olivat niin voimakkaita, että tarkasteltava väli on jaettava osiin.
Tämä tuntuu epätäsmälliseltä menettelyltä.

Hintajoustoteoria, jonka perusidea on: tuotteen kallistuessa sen käyttö vähenee suhteessa hinnannousuun ja korvaavien tuotteiden saatavuuteen, pätee energiasektorilla ainoastaan pienillä hinnan muutoksilla ja lyhyillä aikaväleillä.
Tarkoitus on selvittää päälinjoja Suomen energian käytössä suhteessa pitkään aikaväliin.
Päälinjoja edustaa selkeimmin kokonaisprimaarienergia ja kokonaissähkönkäyttö, joissa molemmissa tulee selvästi esille se, että kun aikaväli pitenee, niin vuosiluvusta tulee tärkein muuttuja.

Kokonaisprimaarienergialle on paras estimaattori luonnollinen logaritmi vuosiluku-1938:sta.
Ero toisen asteen polynomiin on niin pieni, ettei näiden laskujen avulla voi tukea mitään teoriaa kokonaisenergian laskusta tai noususta.
Tosin toisen asteen polynomi, jonka pohjana oli vuodet 1960-1985, tukee ajatusta kokonaisenergian käytön jatkuvasta noususta.
Kokonaissähkönkäyttö, tulee ilman epäilystä kasvamaan ja se kasvaa huomattavasti voimakkaammin kuin kokonaisprimaarienergia.
ED:1997-10-03
INSSI tietueen numero: 12493
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI