haku: @supervisor Niskanen, Aino / yhteensä: 35
viite: 31 / 35
| Tekijä: | Elo, Hanna |
| Työn nimi: | Appelsiineja kirsikoita - Tutkimus Vuojoen kartanon orangerian vaiheista sekä suunnitelma kartanopuiston uudisrakennukseksi |
| Oranges and Cherries - a Study of the History of Vuojoki Estate Orangery, and a Plan for an additional Edifice in the Garden of Estate | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2007 |
| Sivut: | Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtiosasto |
| Oppiaine: | Arkkitehtuurin historia (A-27) |
| Valvoja: | Niskanen, Aino |
| Ohjaaja: | |
| Sijainti: | P1 Ark A | Arkisto |
| Avainsanat: | Vuojoki Estate Orangery and a Plan for an additional Edifice Vuojoen kartanon organgeria ja suunnitelma kartanopuiston uudisrakennukseksi |
| Tiivistelmä (fin): | Tutkimukseni tarkastelun kohteena on Carl Ludvig Engelin suunnittelema, 1840-luvulla rakennettu Vuojoen kartanon orangeriarakennus ympäristöineen. Jäljitän rakennuksen arkkitehtonista alkuperää ja seuraan sen muutoksia parisataa vuotta kestäneen historiansa aikana. Lisäksi selvitän orangerian erityisten lämmitysjärjestelmän teknistä toteutusta. Haluan tutkimuksessani liittää rakennuksen laajempaan kulttuuriseen yhteyteen. Vuojoen nykyisen kartanon rakennutti 1800-luvun alkupuoliskolla kapteeni Lars Magnus Björkenheim perheineen Eurajoen rantamista 1829 ostamilleen laajoille tiluksille. Puutarhatoiminta orangerioineen toi Vuojoelle sen ajan herrasväen elämään kuuluvaa ylellisyyttä. Aikojen kuluessa kartanokokonaisuus on käynyt läpi lukuisia muutostöitä ja kokenut myös monelle kartanolle tyypillisen omistajasuhteiden kehityksen. Yksityisestä sukuomistuksesta kartano siirtyi aluksi muutamien liikemiesten käsiin, myöhemmin edelleen Eurajoen kunnan omistukseen. Viimeiset seitsemän vuosikymmentä, 1900-luvun loppuun asti, kartanon päärakennuksessa, alkuperäisestä lähes tuntemattomiksi muutetuissa huonetiloissa, toimi Eurajoen kunnan kunnalliskoti Orangeria muutettiin tällöin kunnalliskodin mielisairasosastoksi, jona sitä käytettiin vuoteen 1969 asti. Tämän jälkeen orangerian tilat jäivät käyttämättä ja tyhjilleen. Nykyään Eurajoen kunnan omistama, Eurajoen kupeessa sijaitseva Vuojoen empiretyylinen kartanokokonaisuus kuuluu arkkitehtoniselta arvoltaan edelleen Suomen merkittävimpiin. Viimeisin Vuojoen kartanon korjaus- ja muutoshanke käynnistyi Eurajoen kunnan, Teollisuuden Voima Oy:n ja Posiva Oy:n toimeksiannosta vuonna 1998. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy:n Sari Schulman toimi pääsuunnittelijana hankkeessa, jossa korjattiin päärakennus ja itäinen flyygeli monipuoliseksi, arvoisekseen kokonaisuudeksi näyttely-, juhla- sekä koulutus- ja toimistokäyttöä varten. Kevään 2007 arkana korjattiin vielä läntinen flyygeli majoituskäyttöön. Tässä hankkeessa toimin sisustussuunnittelijana, sekä Schulmann Oy:n luonnosten pohjalta myös arkkitehtisuunnittelijana. Loistonsa päivinä Vuojoen orangeria oli omistajalleen ansaittua ylpeyttä tuottava, modernilla tekniikalla varustettu hyötyrakennus. Vuojoen orangeria onkin ainutlaatuinen esimerkki lähes kaikkialta Suomesta hävinneestä rakennustyypistä, johon omaleimaisen muodon lisäksi kuuluu myös lasiosan lämmitysjärjestelmä erityisine uuneineen ja lämmityskanavineen. Samalla se on tärkeä fragmentti nimenomaan rakennustyyppinsä kehityshistoriassa. Lisäksi sen muodollinen ja toiminnallinen kahtiajako on mielenkiintoinen. Rakennus on käynyt läpi kaksi suurta muutosta; toisen 1800-1900 -lukujen taitteessa, toisen 1930-luvulla. Nyt tutkimukseni kohdetta, orangeriaa, korjataan parhaillaan, ja se on tarkoitus saada uuteen käyttöönsä kokous-, sauna- ja monitoimitiloiksi vuoden 2007 loppuun mennessä. Tässä hankkeessa pääsuunnittelijana toimii arkkitehti Timo Tuomola, itse vastaan sisustus suunnittelusta sekä pysyvän, orangerian historiasta kertovan näyttelyn kokoamisesta. Liitän tutkimukseen suunnitelman, jossa laajennan Vuojoen kartanon puutarhan ja rakennusten toiminnallista aluetta rekonstruoimalla hävinneen yhteyden orangerian ja vielä 1800 -luvun puolivälin tienoilla sen läheisyydessä sijainneen kirsikkahuoneen välillä Suunnittelemaan, Kirsikkahuoneeksi hävinneen esikuvansa mukaisesti nimeämääni uudisrakennukseen, sijoitan vuokrattavaa tai tutkijoille kausittaisesti myönnettävää työtilaa. Lisäksi se voi ratkaista Vuojokisäätiön ja Posiva Oy:n arkistotilan tarpeen. Uusi kirsikkahuone on perusteltua asettaa noin rakennuksen leveyden verran alkuperäisen sijaintipaikkansa pohjoispuolelle, koska se mahdollistaa paremman näkyvyyden suhteessa orangeriaan, ja käytännöllisemmän asettumisen maastoon. Etelä- pohjois -akseli on kuitenkin edelleen sama kuin orangerialla. Etsin luontevaa tapaa yhdistää perinteinen 'huvimaja puutarhassa' -teema moderniin arkkitehtuuriin, samalla ilmentäen orangerian ja näin ollen puutarha-alueen monipuolista historiaa. |
| ED: | 2007-10-22 |
INSSI tietueen numero: 34783
+ lisää koriin
INSSI