haku: @supervisor Niskanen, Aino / yhteensä: 35
viite: 18 / 35
| Tekijä: | Kujala, Kristiina |
| Työn nimi: | Pakila - asuinalue teiden risteyksessä |
| Pakila - a Garden City in a traffic jam | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Sivut: | 117 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtuurin laitos |
| Oppiaine: | Arkkitehtuurin historia (A-27) |
| Valvoja: | Niskanen, Aino |
| Ohjaaja: | |
| Sijainti: | P1 Ark A | Arkisto |
| Tiivistelmä (fin): | Diplomityöni käsittelee Pakilan asuinaluetta, joka sijaitsee Helsingin pohjoisessa suurpiirissä, n. kymmenen kilometriä keskustasta pohjoiseen. Pakila jakaantuu Länsi-Pakilan ja Itä-Pakilan osa-alueisiin, ja vastaa maa-alaltaan yli puolta kantakaupungista. Alue liitettiin osaksi Helsingin kaupunkia suuressa alueliitoksessa vuonna 1946. Asutus on Helsingin nykyisistä esikaupungeista vanhimpia, väestömäärä on nykyään n. 10 000. Tuusulantie ja Kehä 1 jakavat alueen neljään toisistaan erillään olevaan osaan. Työn tavoitteena on selvittää, mikä tekee Pakilasta niin suositun, että ihmiset asuvat siellä koko ikänsä, jotkut sukupolvesta toiseen. Mikä on Pakilan vetovoima ja onko kaikki täydellistä? Kuten aina, alueen kehitykseen vaikuttavat ulkopuoliset tekijät; väestön ikääntyminen, palvelujen keskittyminen ja Suomen liikennöidyin risteys. Pakila on kuusisataavuotisen historiansa aikana kokenut suuria mullistuksia. Rauhallisesta varakkaasta maaseutukylästä kasvoi teollistumisen myötä pääkaupunkiseudun suurin työläisasuntoalue. Levottomien sotavuosien aikana aatteen väri oli punainen, ja köyhyys ja työttömyys vaivasivat. Jälleenrakennus kaudella sodan runtelemat ihmiset löysivät alueelta kodin perheelleen. Nousukauden tiivistyvää kaupunkirakennetta kutsuttiin yleisesti "Pakiloitumiseksi". Nykyisin vehreä ja lämminhenkinen asuinalue on Helsingin vauraimpien ja suosituimpien joukossa. Työssä perehdytään paikan historiaan runsaan kartta-aineiston ja kirjallisuuden avulla. Pakilan sielun löytäminen on vaatinut loputonta kuljeskelua alueella aistit valppaina, ja tästä syystä nykytilan analysointi välittyy parhaiten valokuvien muodossa. Pakilalaisten ajatukset ja toiveet oman alueensa kehittymisestä ja kehittämisestä ovat luonnollisesti tärkeitä. Toiveiden kartoituksessa on keskinäisten ajatustenvaihtojen lisäksi ollut apuna Pakila-seuran kotisivut. Tulevaisuuden visioita valotetaan ideakonseptien valossa, joissa kullekin osa-alueelle rajataan tarvittavat toiminnot ja niiden tarpeet suhteutettuna alueen sijaintiin. Ajankohtaiseksi aiheen tekee ilmastonmuutos, ekologiset tavoitteet ja väestön ikääntyminen, joihin kaikkiin työssä on pyritty löytämään vastaus. Pakila on nimenomaan asuinalue, jonka väestö liikkuu paljon autolla sekä työhön että vapaa-aikana. Asuinpinta-ala henkilöä kohden on Helsingin suurimpia, eikä rakenteen tiivistämisen mahdollisuuksia enää löydy. Julkisten palvelujen säilyttämiseksi ja jopa lisäämiseksi väestöpohjaa pitää kasvattaa. Ideakonsepteissa pääpaino on tarpeiden kartoituksessa ja ratkaisumallien löytämisessä, joten kaikentasoinen fyysisen ympäristön suunnittelu on tästä työstä rajattu tarkoituksella pois. Pieniä ajatusheittoja referenssikohteista on tosin mukana. Alueen säilyttäminen ja kehittäminen on sisäisen kauneuden esilletuontia, eikä sitä voida koreillakaan kuorrutteilla korvata. |
| Tiivistelmä (eng): | This Master's thesis deals with Pakila residential area, which is located in the northern district of Helsinki, approximately 10 km north of the city centre. Pakila is divided into Länsi-Pakila and Itä-Pakila sub regions, and its area is over half of that of the inner city. The region was connected to the City of Helsinki in 1946 in the large regional unification. The settlement is one of the oldest ones of Helsinki's suburbs, and nowadays the population is ca. 10 000. Tuusulantie and Kehä 1 divide the area into four separate parts. The aim of the study is to find out what makes Pakila so popular that people live there their whole lives, some even from generation to generation. What is Pakila's appeal, and is everything there perfect? As always, the development of the region is influenced by external factors; the aging of the population, concentration of services and the busiest intersection in Finland. During its six hundred year old history, Pakila has experienced great upheavals. Industrialization caused Pakila to grow from a peaceful, wealthy rural village into the biggest working-class residential area of the capital city region. In the restless years during the war, the labour party ruled, and poverty and unemployment afflicted the area. During the rebuilding era, people devastated by the war found a home for their family from the region. In 1970's the ever concentrating city construction was widely known as 'Pakilazation'. Nowadays the green and cosy residential area is among the wealthiest and most popular ones of Helsinki. In the thesis the history of the region has been researched based on literature and old maps. It has required endless hiking in the area with impressionable mind, in order to find the soul of Pakila. Therefore the best way to analyze the existing conditions is through photographs. The thoughts and wishes of people living in Pakila about the development and developing the area are naturally important In addition to mutual exchange of thoughts the web pages of Pakila Association have been very useful in the survey of the wishes. The visions for the future development are highlighted through idea concepts, in which for each area part there has been listed activities and needs that associate with the location. The subject is of actual interest because of the climate change, the ecological demands and the aging of the population, for which the thesis proposes solutions. Pakila is a residential area in which people use private cars for travelling to work and in leisure time. In Pakila living area per inhabitant is one of the largest in Helsinki, and there are not many possibilities to complementary construction. In order to maintain or even to enhance the public services the population must increase. In the idea concepts the main aim is to survey the needs and find solution models, which means that all design of physical environment has been left out on purpose in this thesis. There are though some minor thoughts of reference objects. The development and preservation of the area means that the inner beauty is being brought up and that cannot be replaced with fancy decorations. |
| ED: | 2010-07-19 |
INSSI tietueen numero: 39993
+ lisää koriin
INSSI