haku: @supervisor Liukkonen, Simo / yhteensä: 37
viite: 13 / 37
Tekijä: | Vuorio, Marja |
Työn nimi: | Thermodynamical behaviour of aqueous solutions in porous building materials |
Vesiliuosten termodynaaminen käyttäytyminen huokoisissa rakennusmateriaaleissa | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 1998 |
Sivut: | iv + 47 s. + liitt. Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Kemian tekniikan osasto |
Oppiaine: | Fysikaalinen kemia (Kem-31) |
Valvoja: | Liukkonen, Simo |
Ohjaaja: | Viljanen, Martti |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 3569 | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Työn tarkoituksena oli tutkia suolaliuosten vaikutuksia huokoisissa rakennusmateriaaleissa. Kokeellisessa osassa määritettiin AAS :n ja ionikromatografian avulla suolojen jakaantuminen tiilinäytteissä. Tutkittavana oleviin uusiin punatiilinäytteisiin imeytettiin NaCl, KCl, NaNO_3 ja KNO_3 suolojen vesiliuoksia. Tiilinäytteet kuivattiin siten, että vesi haihtui ainoastaan näytteen pinnalta. Näytteiden pinnalta kerättiin kiteytynyt suola analysoitavaksi erikseen, jonka jälkeen näytteet paloiteltiin ja jauhettiin. Suola liuotettiin veteen josta määritettiin anionit ionikromatografilla ja kationit AAS:llä. Odotetusti suolat konsentroituivat näytteen pinnalle tai aivan pinnan alle. Yhdistetty pitoisuus pinnalla ja päällimmäisessä kappaleessa oli 60-90 mol-% kappaleen kokonaissuolamäärästä. Suolan pitoisuus näytteen pinnalla kasvoi kun suolaliuoksen konsentraatio kasvoi. Natriumkloridin väkevimmät liuokset aiheuttivat tiilikappaleiden pinnan rapautumista. Tämä ilmiö pystyttiin selittämään kiteytymispaine teorian avulla osittain, fysikaaliseksi rapautumiseksi, mutta myös kemiallinen rapautuminen on mahdollinen tekijä hajoamiselle. Muut suolaliuokset, suolojen seokset eivätkä laimeat natriumkloridi liuokset aiheuttaneet näkyvää vahinkoa näytekappaleille. |
ED: | 1998-06-22 |
INSSI tietueen numero: 13354
+ lisää koriin
INSSI