haku: @keyword elinkaari / yhteensä: 37
viite: 8 / 37
| Tekijä: | Holmström, Jasmine |
| Työn nimi: | Techno-economic Model for Broadband Copper Access Life-cycle |
| Teknistaloudellinen malli kuparipääsyverkon elinkaarelle | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2013 |
| Sivut: | viii + 96 Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos |
| Oppiaine: | Tietoverkkoliiketoiminta (S-38) |
| Valvoja: | Hämmäinen, Heikki |
| Ohjaaja: | Laxén, Johan |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201303021614 |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 1645 | Arkisto |
| Avainsanat: | copper network DSL life-cycle techno-economic modeling kupariverkko elinkaari teknoekonominen mallinnus |
| Tiivistelmä (fin): | Laajakaistaverkkoa kehitetään jatkuvasti tukemaan suurempia nopeuksia, kehittyneempää teknologiaa ja uusia laitteita. Suomessa laajakaistaverkko on toteutettu useamman eri teknologian yhdistelmänä. Käytetyt siirtotieteknologiat ovat karkeasti kupari, optinen valokuitu ja liikkuva langaton laajakaista. Kupariverkko kykenee tarjoamaan tarvittavia nopeuksia tiettyyn asiakasjohtopituuteen saakka, mutta on laajakaistayhteyden siirtotienä jokseenkin vanha teknologia. Haurastuneet kuparikaapelit voivat aiheuttaa paljonkin vikoja verkossa. Kaapeleita voidaan kuitenkin tekohengittää vahvistimia lisäämällä tai kuparijohdon pituutta lyhentämällä, mutta jossain pisteessä kuparikaapeleiden korjauskustannukset alkavat maksaa yhtä paljon kuin uusien asiakasjohtojen asentaminen. Tämän diplomityön tarkoituksena on tutkia kupariverkon kannattavuutta ja soveltuvuutta laajakaistapääsyverkkotekniikkana Suomessa niillä alueilla, joilla se on vielä käytössä. Kupariverkon elinkaari määritellään teknoekonomista laskentaa hyväksi käyttäen. Tämän elinkaaren oletetaan poikkeavan eri alueiden kesken ja siksi elinkaaren mallinnus tehdään erikseen kaupunkialueille, esikaupunkialueille ja haja-asutusalueille. Työ tarjoaa perustellun määritelmän kupariverkon elinkaareksi. Elinkaarta mallinnetaan vertaamalla kupariverkkoa kilpaileviin laajakaistateknologioihin erityyppisillä alueilla. Kupari kilpailee kaupunkialueilla olemassa olevan kuituverkon kanssa, esikaupunkialueilla tulevaisuuden kuituverkon kanssa ja haja-asutusalueilla langattomien laajakaistatekniikoiden kanssa. Tulokset näyttävät, että kupariverkko on kilpailukykyinen kuituverkon kanssa vain lyhyillä asiakasjohtopituuksilla. Kuituverkkoon on kannattava investoida, jos kaivumetrit kotitaloutta kohden ovat alle kahdeksan metriä. 3G verkon radiokapasiteetti on 1,5 käyttäjää neliökilometrillä. 3G on kilpailukykyinen kupariverkon kanssa alle 8 Mb/s kuparinopeuksilla. Tulevaisuudessa 4G olisi kilpailukykyinen kupariverkon 24 Mb/s nopeuksille, jos käyttäjämäärä jää alle 3,2 käyttäjää neliökilometrillä. |
| Tiivistelmä (eng): | Broadband network is constantly improved with faster connections, advanced technology and equipment. The broadband access network in Finland consists of combination of multiple different technologies. The main technologies in use are copper, optical fiber and wireless radio signal. A copper network offers required speeds for limited distances but is a rather old technology for a broadband connection. A perished copper access line can cause a lot of failures in a network. Wires can be maintained by installing amplifiers and shortening loop lengths, but costs of maintaining the wires are soon as expensive as installing new access lines. The purpose of this thesis is to study the profitability and suitability of copper network as a broadband access media in Finland in areas where it is still in use. Techno-economic calculations are applied in the copper network life-cycle analysis in this study. The life-cycle is assumed to be different in different types of areas and therefore the analysis is divided to urban, sub-urban and rural areas. As a result, this thesis presents a reasonable definition for copper based network's life-cycle. The life-cycle modeling is conducted by comparing competitive technologies in different competition areas. Copper access competes with existing fiber access in urban areas, with future fiber access in sub-urban areas and with mobile broadband solutions in rural areas. The results of this study show that copper network is able to compete with fiber access only at short loop lengths. Fiber is a profitable investment if the number of installation meters stays below eight meters per household, and it could then replace copper. The radio capacity of 3G in the rural areas is 1.5 users per square kilometer and it is able to compete with copper network at data rates below 8 Mbps. 4G could compete with 24 Mbps copper access connections in the future if the user density is below 3.2 users per square kilometer. |
| ED: | 2013-05-21 |
INSSI tietueen numero: 46707
+ lisää koriin
INSSI