haku: @instructor Brander, Timo / yhteensä: 38
viite: 33 / 38
Tekijä:Jokisalo, Tuomo
Työn nimi:Fibre Optic Sensing in Lightweight Structures
Kevytrakenteiden monitorointi kuituoptisilla antureilla
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:133      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Lentotekniikka   (Kul-34)
Valvoja:Saarela, Olli
Ohjaaja:Brander, Timo
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  5265   | Arkisto
Avainsanat:fibre optic sensing
Fibre Bragg Grating
embedded sensors
smart structures
structural health monitoring
kuituoptiset mittaukset
Bragg hila-anturi
upotetut anturit
älyrakenteet
rakenteiden kunnonvalvonta
Tiivistelmä (fin): Työ keskittyy kuituoptisten anturien käyttöön komposiittirakenteissa.
Työn tavoitteena oli saavuttaa kyky valmistaa laminoituja rakenteita, joissa on toimiva sisäänrakennettu venymän ja lämpötilan mittausjärjestelmä.
Käytössä olivat Braggin hila-anturit (FBG) ja aallonpituus-multipleksoiva mittalaite W3-1050 toimittajana Smart Fibres Ltd.

Alan viimeisimmät artikkelit osoittavat kuituoptisten antureiden kyvyn mitata venymää ja lämpötilaa.
Monia käytännön ongelmia kuitenkin liittyy antureiden upottamiseen rakenteeseen.
Kuidut ovat hauraita ja vaurioituvat helposti laminaatin valmistuksessa.
Lisäksi huokoset ja muut epäsäännöllisyydet voivat aiheuttaa häiriintyneen venymäjakauman.
Tämä puolestaan johtaa anturin palauttaman aallonpituuden jakautumiseen ja siten epäjatkuviin mittaustuloksiin.

Ongelmia lähestyttiin järjestelmällisesti onnistuneen anturoinnin takaamiseksi.

Aluksi kuidun riittävä tartunta matriisiin varmennettiin kuidun ulosvetokokeilla.
Alipaineinjektion ja prepreg-laminoinnin soveltuvuutta anturoitujen kappaleiden valmistamiseen tutkittiin.
Prepreg-laminoinnilla valmistettiin onnistuneesti upotetuin anturein varustettuja koekappaleita.
Koekappaleilla suoritettiin vertailevia venymä- ja lämpötilamittauksia.
Mittauksissa käytettiin toistuvaa askelkuormitusta stabiiliuden, toistettavuuden ja nollakohdan pysyvyyden tutkimiseksi.
Tulokset olivat lupaavia osoittaen, että kuituoptiset menetelmät voivat toimia ainakin yhtä hyvin kuin vertailussa käytetyt venymäliuskat tai ekstensiometri.

Lopuksi koekappaleet asetettiin väsyttävän kuormituksen alaisiksi.
FBG-anturi mittasi järkeviä lukemia lähes koko kappaleen kestoiän ajan.
Vertailutuloksia ei saatu, sillä pinnasta mittaavat perinteiset anturit eivät enää toimineet johtuen varhaisesta pintakerroksen delaminaatiosta.

Tutkimus antoi hyvän käsityksen kuituoptisen antureiden käytöstä osana komposiittirakenteita.
Seuraavassa vaiheessa antureita hyödynnetään adaptiivisen rakenteen kehitystyössä.
Muistimetalliaktuaattoreilla on tarkoitus tuottaa liikettä ja FBG-antureilla mitata vastetta.
ED:2006-07-05
INSSI tietueen numero: 32116
+ lisää koriin
INSSI