haku: @keyword ympäristö / yhteensä: 39
viite: 30 / 39
Tekijä: | Savenius, Jarkko |
Työn nimi: | Nastarenkaiden käytön vaikutukset |
Effects of studded tyres | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2002 |
Sivut: | 93 s. + liitt. 6 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Konetekniikan osasto |
Oppiaine: | Auto- ja työkonetekniikka (Kon-16) |
Valvoja: | Juhala, Matti |
Ohjaaja: | Sainio, Panu |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 5275 | Arkisto |
Avainsanat: | studded tyre traffic safety road surface environment studded tyre legislation nastarengas liikenneturvallisuus tienpinta ympäristö nastarengasmääräys |
Tiivistelmä (fin): | Diplomityön tavoitteena oli luoda nastarenkaiden käytön vaikutuksista kokoava kirjallisuusselvitys lukuisista talvirenkaita käsitelleistä tutkimuksista. Diplomityö toimii taustatietona autotekniseen opetukseen ja tutkimuksen suuntaamiselle talvirengasteknologian osalta. Renkaan tärkeimpiä tehtäviä on riittävän pidon muodostaminen. Nastojen tuoma pidon lisäys voi olla erittäin huonoissa olosuhteissa kitkatasolla 0,1 jopa 100%. Lumisella tiellä kitkatasolla 0,3 nastojen tuoma pidon lisäys on vähäinen. Nastojen tärkein tehtävä onkin tasoittaa pito-ominaisuuksia eri keliolosuhteiden välillä. Renkaiden pito-ominaisuuksilla on merkitystä kitkatason laskiessa alle 0,2. Vallitsevan kitkatason noustessa 0,05 yksikköä 0,20:stä 0,25:een jarrutusmatka ajettaessa 100km/h lyhenee 40 metriä. Nastarenkailla varustettu auto on helpommin palautettavissa alkuperäiseen ajotilaansa luistosta kuin nastattomilla talvirenkailla varustettu ajoneuvo. Talviliikenteen liikenneturvallisuuden kannalta on eräs keskeisimpiä tekijöitä ajoneuvojen rengaskunto, ei niinkään se onko talvirengas nastoitettu vaiko nastoittamaton. Nastarenkaiden käyttö vaikuttaa talvisiin tieliikenne olosuhteisiimme lisäten kitkatasoa nastojen karhentaessa lumista tien pintaa, mahdollistaen näin liikenteen sujuvuuden myös nastattomia renkaita käyttäville ajoneuvoille. Ruotsissa on mitattu nastoitetuilla talvirenkailla varustettujen henkilöautojen tienpintojen päällysteen ominaiskulutukseksi 2-4 g/km. On syytä huomioida, ettei nastoitettujen talvirenkaiden tienpäällystettä kuluttava vaikutus ole yksinomaan haitallista, sillä kulutus ylläpitää päällysteen kitkaominaisuuksia. Nastarenkaiden aiheuttaman päällysteen kokonaiskulumisen on arvioitu Suomessa olevan n. 47 000 tonnia, joista taajamissa kuluu n. 12 000 tonnia ja yleisillä teillä n. 35 000 tonnia. Tiepöly on peräisin pakokaasuista, päällysteestä, suolasta sekä hiekoitushiekasta. Mobile[2] projektin Katupölytutkimuksissa on kuitenkin havaittu hiekoituksen olevan osasyyllinen myös päällysteen kulumiseen ns. hiekkapaperi ilmiön kautta. Hiekoitus lisää hienojakoisen pölyn määrää ja pääosa tästä pölystä on peräisin asfaltista. Nastoitettujen henkilöautojen talvirenkaiden käytön uusiorenkaiden aihioina estävät nastoituksen aiheuttamat vauriot renkaan rungossa. Nastarenkaiden käyttö on laajalti sallittua myös lukuisissa EU jäsenvaltioissa sekä Sveitsissä, tietyissä Yhdysvaltojen osavaltioissa ja Kanadan territorioissa. |
ED: | 2002-05-21 |
INSSI tietueen numero: 18557
+ lisää koriin
INSSI