haku: @keyword ruostumaton teräs / yhteensä: 39
hakutulos-lista
viite: 20 / 39
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Hakala, Saara Emilia
Työn nimi:Chemical decontamination of polonium-210 and americium-241 from pipe materials used in water distribution system
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2011
Sivut:vi + 68 + [11]      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos
Oppiaine:Bioprosessitekniikka   (Kem-70)
Valvoja:Leisola, Matti
Ohjaaja:Turtiainen, Tuukka
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  2063   | Arkisto
Avainsanat:decontamination
radionuclides
stainless steel
PVC
HDPE
PP
dekontaminaatio
radionuklidit
ruostumaton teräs
Tiivistelmä (fin): Radioaktiivisia aineita voi päästä vedenjakeluverkostoon tahattomasti tai tahallisesti.
Ne voivat saastuttaa juomaveden ja adsorboitua putkimateriaaleihin.
Kontaminoituneet putket on mahdollista puhdistaa erilaisilla kemikaaleilla.
Tässä työssä tutkittiin polonium-210:n ja amerikium-241:n adsorptiota ruostumattomaan teräkseen, polyvinyylikloridiin, polyeteeniin sekä polypropeeniin.
Lisäksi kontaminoituneiden materiaalien puhdistamiseen kokeiltiin trioktyyliamiinia, kalsiumasetaattia, EDTA:a, natriumbikarbonaattia, trinatriumsitraattia sekä shokkikloorausta, johon käytettiin natriumhypokloriittia.

Poloniumin havaittiin adsorboituvan parhaiten polyeteeniin (75 %), toiseksi parhaiten teräkseen ja polyvinyylikloridiin (60 %) ja huonoiten polypropeeniin (15 %).
Teräs adsorboi parhaiten amerikiumia (65 %).
Polyeteeniin ja polyvinyylikloridiin amerikiumista adsorboitui alle 50 % ja polypropeeniin vain alle 10 %.
Radiokolloideja havaittiin muodostuvan kaikissa astioissa, mutta selvästi eniten niitä muodostui teräs- ja polypropeeniastioissa.
Tehokkaimmat liuokset sekä 210Po:n että 241Am:n dekontaminoimiseksi eri materiaaleista olivat EDTA ja NaHCO3, joilla saavutettiin jopa yli 99 % desorptio muoveista.
Amerikiumilla saastuneet materiaalit olivat helpompi dekontaminoida, kuin poloniumilla saastuneet.
Lisäksi muoveihin tehosivat myös Ca(OAc)2 sekä trinatriumsitraatti.
Shokkiklooraus ei ollut tehokas menetelmä radionuklidien dekontaminoimiseksi.
Sekä adsorptio- että desorptioreaktioiden havaittiin noudattavan pseudo-toisen-asteen kinetiikkaa.
Kumpikin reaktio tapahtui pääosin alle 24 tunnissa.
Tiivistelmä (eng): Radioactive substances may enter the water supply network by accident or deliberately.
They may contaminate the drinking water and attach to the pipelines.
Published data about decontamination of water distribution pipes contaminated with radionuclides has not been available to date.
In the present work adsorption of polonium-210 and americium-241 on stainless steel, polyvinyl chloride, high-density polyethylene and polypropylene vas studied.
Tri-octyl-amine, calcium acetate, EDTA, sodium bicarbonate, trisodium citrate and shock chlorination by sodium hypochlorite were tested for decontamination of radionuclides from studied materials. 75% of polonium was adsorbed on HDPE.

Stainless steel and PVC adsorbed 60% of polonium and PP 15%.
Stainless steel adsorbed americium most efficiently (65%).
Less than 50% was adsorbed on HDPE and PVC and only less than 10% adsorbed on PP.
Formation of radio colloids was observed in each reaction, but clearly most colloids were formed when experiments were performed in stainless steel and PP vessels.
The most efficient solutions for decontaminating of 210Po and 241Am from studied materials were EDTA and NaHCO3 over 99% desorption was achieved from plastics.
Materials contaminated with americium were easier to decontaminate than those contaminated with polonium.
In addition, also Ca(OAc)2 and trisodium citrate were effective decontamination solution for plastics.
Shock chlorination was inefficient method for decontamination radionuclides.
Both adsorption and desorption reaction followed pseudo second-order kinetics.
Both reactions were complete mainly in less than 24 hours.
ED:2011-02-02
INSSI tietueen numero: 41523
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI