haku: @keyword LCA / yhteensä: 39
viite: 6 / 39
Tekijä:Pöyry, Amalia
Työn nimi:Construction phase greenhouse gas emissions of a low energy building in Finland
Suomessa sijaitsevan matalaenergiatalon kasvihuonekaasupäästöt sen rakentamisvaiheessa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2014
Sivut:vi + 59 s.+ liitt. 8      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Insinööritieteiden korkeakoulu
Oppiaine:Kiinteistöjohtaminen   (M3003)
Valvoja:Junnila, Seppo
Ohjaaja:Heinonen, Jukka
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201501301809
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  2530   | Arkisto
Avainsanat:life cycle assessment
low energy building
GHG emissions
construction phase
elinkaarianalyysi
LCA
matalaenergiatalo
kasvihuonekaasupäästöt
Tiivistelmä (fin):Viime vuosina ilmastonmuutos on ollut keskiössä tutkittaessa ympäristön kestävää kehitystä.
Rakennusten on todettu aiheuttavan noin 40 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, ja rakentamisvaiheen on oletettu aiheuttavan vain noin kymmenesosan rakennuksen elin-kaaren kokonaispäästöistä, kunnes on alettu kehittämään entistä energiatehokkaampia rakennuksia.
Näin ollen rakennusten on odotettu vaikuttavan mittavasti ilmastonmuutokseen.

Sen vuoksi viime vuosina rakennusalalla on entistä enemmän kiinnitetty huomiota rakennusten ympäristönvaikutuksiin ja alettu rakentaa ja kehittää rakennuksia entistä ympäristöystävällisemmiksi, jonka johdosta matalaenergiataloista on tullut tärkeä tutkimusala.
On myös havaittu, että rakentamisvaihe dominoi energiatehokkaan rakennuksen elinkaaren kasvihuo-nepäästöjä, jonka vuoksi matalaenergiatalojen kasvihuonepäästöjä on syytä tutkia kattavammin.

Tässä diplomityössä hyödynnetään kvantitatiivista lähestymistapaa arvioimalla kattavasti Tampereella sijaitsevan matalaenergiatalon kasvihuonepäästöt, ts. hiilidioksidi ekvivalentit, sen rakentamisvaiheen aikana.
Prosessi-elinkaarianalyysi muodostaa perustan tutkimukselle, jota edelleen täydennetään hybridi elinkaarianalyysillä.
Tutkimus perustuu kirjallisuuteen ja tapaustutkimukseen.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että rakennuksen elinkaaren rakentamisvaiheen hiilidioksidipäästöt ovat 1.684,0 tuhatta CO2 ekvivalenttia, joka vastaa noin 808 kg CO2 ekvivalenttia bruttoneliötä kohden.
Eniten päästöjä aiheuttivat rakennuksen runko ja vesikatto, jonka osuus on 30.8 prosenttia sekä talotekniikka, jonka osuus on 19.3 prosenttia.
Tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa, jotka ovat keskittyneet energiatehokkaisiin rakennuksiin sekä panos-tuotos ja hybridi elinkaarianalyyseihin.
Lisäksi, jos rakennusta ei olisi suunniteltu vähentämään energiankulutusta käyttövaiheen aikana, rakentamisvaiheen kasvihuonepäästöt olisivat noin 793 kg CO2 ekvivalenttia kerrosneliötä kohden.
Tämä on yhdenmukainen väitteen kanssa, että energiatehokkaat rakennukset eivät hyödy ympäristöllisesti tehokkaista materiaalivalinnoista rakentamisvaiheessa.
Diplomityössä tehty elinkaarianalyysi sisältää heikkouksia ja epävarmuuksia, minkä takia tuloksia ei pidä yleistää
Tiivistelmä (eng):In recent years, climate change has been dominating the focus in environmental sustainability.
Buildings are reported to account for around 40 per cent of global greenhouse gas emissions, and the construction phase is often assumed to account for only one tenth of the overall emissions during the life cycle of a building until the development of energy efficient building.
Thus, the building sector is expected to contribute significantly to the climate change.

Therefore, in recent years, there has been a growing attention in the building sector to construct and develop buildings with a minimum environmental impact, and thus low energy building have be-come an important research field.
Further, since it has also been studied that construction phase seems to dominate the life cycle emissions of energy efficient building, there is a motive to study construction phase emissions of a low energy building more accurately.

This study is a quantitative approach assessing comprehensively the GHG emissions, i.e. carbon dioxide equivalents, of a low energy building in Tampere, Finland during its construction phase.
In the study the primary method applied is the process life cycle assessment that is further supplemented with a hybrid life cycle assessment.
The research is based on literature and a case study.

The results of the study indicate that the life cycle carbon emissions of the construction phase of the case building are 1.684,0 tons of CO2 equivalents, which accounts for approximately 808 kg of CO2 equivalents per gross floor area.
The most influenced construction sectors were building frame and roofing with a share of 30.8 per cent and HVAC and electricity systems with a share of 19.3 percent.
The results are found to be in line with the existing studies in the field of energy efficient buildings as well as EIO and Hybrid LCAs.
Additionally, if the building was not designed to reduce energy consumption during its use phase, the construction phase would have caused 793 kg of CO2 equivalents per gross floor area.
This is in line with the claim that the energy efficient residential development does not gain from the environmentally sustainable choices during the construction phase.
However, there are certain limitations and uncertainties associated with the study, which indicate that any generalizations should not be made based on the results of this thesis.
ED:2015-02-08
INSSI tietueen numero: 50560
+ lisää koriin
INSSI