haku: @instructor Aitolahti, Ari / yhteensä: 4
viite: 3 / 4
Tekijä: | Liimatta, Jonas |
Työn nimi: | Lämpökrakkausyksikkö 2:n syöttöjen karakterisointi ja krakkaushyödyn määrittäminen |
Characterization of the visbreaking unit 2 feeds and determination of the cracking profit | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 1997 |
Sivut: | xi + 78 s. + liitt. Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Kemian tekniikan osasto |
Oppiaine: | Teknillinen kemia (Kem-40) |
Valvoja: | Krause, Outi |
Ohjaaja: | Aitolahti, Ari |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 3298 | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Työssä tutkittiin Porvoon jalostamon lämpökrakkausyksikkö 2:n (LK2) ajoarvojen, kuten uunin ulostulolämpötilan ja soaker-reaktorin paineen muutosten vaikutusta krakkaushyötyyn. Lämpökrakkausyksikön syötöstä, pohjaöljystä ja bitumiyksikön pohjaöljystä analysoitiin koksipitoisuus ja kiintoainepitoisuus. Analysoinnilla saatiin tietoa eri ajoarvojen vaikutuksista LK2:n laitteiden likaantumiseen. Lisäksi työssä kehitettiin lämpökrakkausyksikön ja bitumiyksikön kattava konversion laskenta sekä pohjaöljy-yksiköille tuotannon arvon laskenta. Kirjallisuusosassa perehdyttiin raakaöljyjen ja pohjaöljyjen rakenteeseen, luokitteluun ja stabiilisuuteen. Kirjallisuusosan loppupuolella tutkittiin lämpökrakkauksen kemiaa ja koksin muodostumista lämpökrakkauksessa. Lisäksi perehdyttiin siihen, kuinka erilaiset syötöt vaikuttavat lämpökrakkauksessa koksin muodostukseen ja krakkausreaktioihin. Koeajojen perusteella havaittiin, että LK2:n painetta olisi kannattavaa pitää mahdollisimman korkeana. Uunin ulostulolämpötila kannatti pitää, koeajon aikaisilla syötöillä ja 130-150 t/h syöttömäärällä, 452-453 °C:ssa. Tällöin pohjaöljyssä olevan koksin pitoisuus oli analysoinnin perusteella matala ja konversio suhteellisen korkea. Lämpökrakkauksessa muodostuvan polttokaasun suuri määrä on merkki ylikrakkautumisesta, jolloin sivutuotteena muodostuu paljon koksia. LK2:lla ei ole nykyisen kolonnin paineensäätötavan vuoksi muodostuvalle polttokaasulle virtausmittausta. Virtausmittaus muodostuvalle polttokaasulle on tarpeen, jos kolonnin paineensäätö pidetään jatkossakin samanlaisena. Koeajojen perusteella tyhjötislausyksikkö 2:n (TT2) raskaan kaasuöljyn (KART) havaittiin lämpökrakkautuvan kohtalaisesti. Keveiden tisleiden saanto oli noin 10%, kun KART:a krakattiin. KART:n jättäminen yksikön pohjaöljyn joukkoon on kannattavampaa suorittaa TT2:n uunin ulostulolämpötilaa laskemalla kuin strippaushöyryä vähentämällä. Strippaushöyrymäärän pienentämisen vaikutuksesta TT2:n ylimenoöljyn saanto vähenee noin 1 t/h. |
ED: | 1997-06-18 |
INSSI tietueen numero: 12265
+ lisää koriin
INSSI