haku: @instructor Autio, Karin / yhteensä: 4
viite: 2 / 4
Tekijä:Stolt, Martina
Työn nimi:Faktorer som påverkar strukturen hos jordgubbssylt
Mansikkahillon rakenteeseen vaikuttavat tekijät
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1997
Sivut:viii + 109 s. + liitt.      Kieli:   swe
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian tekniikan osasto
Oppiaine:Biotekniikka   (Kem-70)
Valvoja:Markkanen, Pertti
Ohjaaja:Autio, Karin ; Suutarinen, Marjaana
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  3658   | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Työn kirjallisuusosassa kuvaillaan mansikkahillon raaka-aineita sekä tavallisimpia hillonvalmistusmenetelmiä.
Myös korkeapainetekniikan käyttöä hillonvalmistuksessa käsitellään.
Lopuksi selvitetään miten mansikoita on paras käsitellä jotta niiden rakenne parhaiten säilyisi lopputuotteessa sekä mitkä tekijät vaikuttavat LM-pektiinin geeliytymiseen hillossa.

Tutkimusosan ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin miten pektiini-, kalsium- ja suolahappopitoisuus, keittoaika ja jäähdytysnopeus yhdessä vaikuttivat LM-pektiinistä tehdyn malligeelin geeliytymiseen.
Resepti- ja prosessimuuttujia vaihdeltiin kokeissa 2[5-1] faktorikoesuunnitelman mukaisesti.
Koesuunnitelman keskipisteessä tehtiin neljä koetta.
Geelien varastomoduli, vaihekulma, geeliytymislämpötila, kovuus, valuma ja pH mitattiin.
Mitatuille ominaisuuksille laskettiin askeltavalla regressiolla vastepintamallit, jotka yksittäisten muuttujien lisäksi sisälsivät muuttujien yhdysvaikutustermit.

Varastomodulille (R[2] = 0,965), vaihekulmalle (R[2] = 0,855), kovuudelle (R[2] = 0,929) sekä pH:lle (R[2] = 0,997) saatiin melko hyvät mallit.
Kaikilla reseptimuuttujilla oli merkitsevä vaikutus geelien varastomoduliin, kovuuteen sekä pH-arvoon.
Pektiinipitoisuudella ei ollut vaikutusta vaihekulman arvoon.
Joidenkin reseptimuuttujien yhdysvaikutukset olivat malleissa erittäin merkitseviä, mikä on tärkeää ottaa huomioon tutkittaessa LM-pektiinin geeliytymistä.
Keittoaika ja jäähdytysnopeus eivät yksittäin vaikuttaneet mitattuihin ominaisuuksiin, mutta niiden yhdysvaikutustermillä oli erittäin merkitsevä vaikutus varastomoduliin.

Tutkimusosan toisessa vaiheessa selvitettiin mansikkaraaka-aineen vaikutusta mansikkamehusta tehdyn LM-pektiinihyytelön rakenteeseen.
Kokeissa käytettiin kotimaisia sekä puolalaisia mansikoita.
Mansikoista ja mansikkamehuista määritettiin kalsiumpitoisuus, titrattavat hapot sekä ravintoainesisältö.
Mansikoiden välillä oli pieniä eroja kalsium-, pektiini- sekä sokeripitoisuuksissa.
Mansikkahyytelöiden varastomoduli, vaihekulma, geeliytymislämpötila, kovuus, valuma sekä pH mitattiin.
Hyytelöiden rakennetta arvioitiin myös aistinvaraisesti.
Puolalaisen hyytelön varastomoduli ja kovuusarvo olivat hieman suurempia kuin kotimaisen hyytelön.
Lisäksi puolalaisen hyytelön valuma oli hieman pienempi.
Aistinvaraisessa arvioinnissa puolalainen hyytelö todettiin jonkun verran kovemmaksi sekä leikkautuvammaksi.
Havaitut erot hyytelöiden välillä olivat kuitenkin hyvin pieniä ja käytännössä merkityksettömiä.
ED:1997-06-18
INSSI tietueen numero: 12274
+ lisää koriin
INSSI