haku: @keyword kaatopaikkakaasu / yhteensä: 4
hakutulos-lista
viite: 4 / 4
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Salmenoja, Jarkko
Työn nimi:Mankkaan kaatopaikan päästöjen arviointi ja hallinta
Evaluation and Control of Emission of the Mankkaa Landfill
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1998
Sivut:174      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osasto
Oppiaine:Vesihuoltotekniikka   (Yhd-73)
Valvoja:Kiuru, Heikki
Ohjaaja:Pelkonen, Markku
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:kaatopaikka
suotovesi
kaatopaikkakaasu
ainekuormitus
hajoamisprosessi
tarkkailu
pohjaveden saastuminenlandfill
leachate
landfill gas
element loads
degradation
control
groundwater pollution
Tiivistelmä (fin):Tämän työn tarkoituksena oli tutkia Espoossa sijaitsevan Mankkaan kaatopaikan hajoamisprosessia ja kaatopaikan päästöjä sekä niiden hallintaa.
Tavoitteena oli tutkimustulosten perusteella esittää tarvittavia korjaustoimenpiteitä.
Kirjallisuusosassa selvitettiin jätemassan hajoamisprosessia ja erityisesti jätteen metaania tuottavaan anaerobiseen hajoamiseen vaikuttavia tekijöitä, kaatopaikkojen pohjavesivaikutuksia sekä kaatopaikan pintatiivisteitä ja tiivisteseiniä.

Tutkimusta varten kaatopaikka-alueelle asennettiin pohjaveden havaintoputkia, sademäärämittari ja mittausjärjestely viemäriin johdettavien vesien mittaamiseksi.
Vesinäytteitä otettiin kaatopaikan sisäisestä vedestä, viemäriin johdettavista vesistä ja pohjavesistä.
Alueella muodostuvia kaatopaikkakaasuja tutkittiin pohjaveden havaintoputkista.
Tutkimusjakso alkoi tammikuussa ja päättyi elokuussa 1997.

Mankkaan kaatopaikan jätemassan hajoamisprosessin tila vaihtelee kaatopaikan eri osissa.
Osa jätetäytöstä on happovaiheessa ja osa stabiilissa metaanivaiheessa.
Jätemassan hajoamisprosessia inhiboi tutkimusjaksolla lähinnä kuivuus.
Jätemassan hajoamisprosessia olisi mahdollista nopeuttaa suotovettä kierrättämällä ja yhdistämällä siihen mahdollisesti ravinteiden ja mikrobikannan lisäys.

Kaatopaikalla muodostuvien suotovesien pitoisuudet eivät ole merkittävästi laskeneet kaatopaikan sulkemisen (1986) jälkeen.
Viemäriin johdettavan kuormituksen suuruus vastaa saman kokoisten ja ikäisten kaatopaikkojen aiheuttamaa kuormitusta.
Kaatopaikalta johdetaan vesiä viemäriin noin 600 m[3]/d vuosikeskiarvona.
Viemäriin johdettavista vesistä merkittävä osa on puhtaita pintavesiä.
Kaatopaikan suotovesien keräilyjärjestelmä on puutteellinen.
Tästä johtuen kaatopaikan suotovesiä virtaa kaatopaikan itä- ja länsipuolille maan pintakerroksissa savikerrostuman päällä ja niistä aiheutuu kuormitusta Mankkaanpuro-Gräsanojaan.
Kaatopaikan suotovesiä virtaa pohjavesiin kaatopaikan länsipuolelle.
Kaatopaikan vaikutus pohjavesiin on paikallinen, koska alue ei ole pohjaveden muodostumisaluetta.
Kaatopaikan itäpuolella olevilla teollisuustonteilla on selvästi havaittavissa kaatopaikan vaikutus.
Tonteilla suoritetuissa pitoisuusmittauksissa havaittiin jopa 60 til.-% metaanipitoisuuksia pohjaveden havaintoputkista mitattuna.
Jätetäyttöalueen ulkopuolella ei havaittu kaatopaikkakaasun vaakakulkeutumisia.

Mankkaan kaatopaikalla harkittavia kunnostustoimenpiteitä ovat tärkeysjärjestyksessä: suotoveden keräilyn tehostaminen ja viemäriin johdettavien vesien virtaamien mittaaminen, kaatopaikan geotekninen eristäminen itäpuolen teollisuustonteista, kaatopaikan pinnan tiivistäminen, suotoveden kierrätyksen rakentaminen, kaasun keräilyn tehostaminen sekä kaatopaikan sisäisen veden pinnan alentaminen.
Kunnostustoimenpiteiden kokonaiskustannukset olisivat noin 13 milj. mk, joka on noin 10 mk kaatopaikalle läjitettyä jätetonnia kohti.
ED:1998-03-26
INSSI tietueen numero: 13085
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI