haku: @instructor Rabb, Roger / yhteensä: 4
viite: 3 / 4
Tekijä:Ahonen, Ilkka
Työn nimi:Nokkamekanismin vierintäväsyminen
Cam mechanism in rolling contact fatigue
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1998
Sivut:93      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Koneensuunnitteluoppi   (Kon-41)
Valvoja:Kleimola, Matti
Ohjaaja:Rabb, Roger
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  1047   | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Tässä diplomityössä selvitetään syitä Wärtsilä Vasa 32 C+ Dieselmoottoreiden nokissa ja nostorullissa esiintyviin vierintäväsymisvaurioihin.
Työn alussa esitetään Wärtsilä Vasa 32 C+ -moottoreiden nokkamekanismin rakenne, siinä käytettävät materiaalit, nokkamekanismissa esiintyviä vierintäväsymisvaurioita ja tyypillisiä vauriokohtia.

Teoria osassa tarkastellaan pintojen välistä kosketusta, voitelua, vierintäväsymisen aikana tapahtuvia rakennemuutoksia ja vierintäväsymiskestävyyteen vaikuttavia tekijöitä.
Lisäksi pintojen välisessä kosketuksessa käsitellään kappaleiden reuna-alueiden vaikutus pintapainejakaumaan.

Pintapaineet laskettiin Hertzin analyyttisillä kaavoilla ja elementtimenetelmällä, ja niitä verrattiin toisiinsa.
Laskuissa käytettiin pakonokan työntötangosta mitattuja nokan ja rullan kosketustason normaalin suuntaisiksi redusoituja voimia.
Laskuissa rajoituttiin nokan kohtiin, joissa vauriot yleisesti esiintyvät.
Elementtimenetelmällä lasketut pintapaineet poikkesivat huomattavasti analyyttisillä kaavoilla lasketuista ja elementtimenetelmällä saatiin havainnollisesti esiin reuna-alueiden vaikutus pintapainejakaumaan.
Elementtimenetelmällä laskettiin pintapaineet myös rullan mahdollisilla eri asentovirheillä, sekä vertailu- ja leikkausjännitykset ja siirtymät.

Tulosten pohjalta voidaan sanoa, että Hertzin analyyttiset kaavat eivät anna tässä työssä oikeaa kuvaa pintapainejakaumasta.
Pakopuolella vauriot johtuvat huomattavan korkeista voimista ja sitä kautta korkeista pintapaineista, jotka ylittävät materiaalin sallitun vierintäväsymisrajan.
Pienetkin rullan asentovirheet kasvattavat pintapaineita huomattavasti.
Imunokalla rullan irtoaminen ja iskeytyminen nokan pintaan aiheuttaa paikallisesti korkeita jännityshuippuja.
Lisäksi mahdollinen liukuminen ja kiertyminen alentavaa väsymisikää.
Jatkoehdotuksena annetaan vierintäväsymistutkimuksen jatkaminen kehäajokokeilla suurille kuormituskerroille, vakiosäteistä koostuvan nokan nousuprofiilin muuttaminen polynomimuotoiseksi ja rullan vierintäpinnan kaarevuuden kehittäminen.
ED:1998-05-13
INSSI tietueen numero: 13181
+ lisää koriin
INSSI