haku: @keyword vakava reaktorionnettomuus / yhteensä: 4
hakutulos-lista
viite: 4 / 4
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Auvinen, Ari
Työn nimi:Fissiotuotteiden uudelleenhöyrystymisen tutkimuslaitteisto
Construction of a test apparatus for fission product revaporization studies
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:70      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
Oppiaine:Ydin- ja energiatekniikka   (Tfy-56)
Valvoja:Salomaa, Rainer
Ohjaaja:Jokiniemi, Jorma
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:revaporization
severe reactor accident
primary circuit
aerosol
cesiumhydroxide
uudelleenhöyrystyminen
vakava reaktorionnettomuus
primääripiiri
aerosoli
cesiumhydroksidi
Tiivistelmä (fin):Vakavassa reaktorionnettomuudessa merkittävän osan fissiotuotteista ennustetaan pidättyvän voimalan primääripiirin putkistoon.
Depositioiden kuumenemisen tai kemiallisten reaktioiden seurauksena fissiotuotteet voivat höyrystyä uudelleen ja vapautua primääripiiristä onnettomuuden myöhäisessä vaiheessa, jolloin suojarakennuksen tiiviys on voitu jo menettää.
Fissiotuotteiden uudelleenhöyrystymisen on analyyseissa todettu olevan merkittävimpiä onnettomuuden myöhäisen vaiheen epävarmuuksia arvioitaessa radionuklidien vapautumisen määrää ja ajankohtaa vakavassa reaktorionnettomuudessa.

Tässä työssä on rakennettu ensimmäinen koelaitteisto, jolla fissiotuoteyhdisteiden höyrystymisnopeutta voidaan mitata ydinvoimalan primäärijäähdytyspiirin kaltaisessa ympäristössä.
Höyrystysastia ja prosessiputki on valmistettu AISI 304 ruostumattomasta teräksestä, mikä on yleisesti primääripiirin putkistossa käytetty materiaali.
Merkittävää on myös mahdollisuus tehdä kokeita puhtaassa vesihöyryatmosfäärissä.
Vesihöyryn ohella mitä tahansa kaasua tai jopa aerosolihiukkasia voidaan syöttää koelaitteistoon.
Kaasujen massavirta on vapaasti valittavissa ja näytteen lämpötilaa voidaan säätää 20..1000°C välillä yhden asteen tarkkuudella.

Fissiotuotteiden höyrystymisnopeutta on tarkoitus mitata gammailmaisimella reaaliajassa lisäämällä näytteisiin radiomerkkiaineita.
Tällä tavoin voidaan näytteissä havaita hyvin pieniä muutoksia sekä pienentää huomattavasti depositiosta ja kaasujen virtausnopeuden mahdollisesta vaihtelusta aiheutuvaa virhettä mittauksissa.
Lisäksi menetelmä ei ole riippuvainen näytteenotosta eikä häiritse itse höyrystymisprosessia.

Erityistä huomiota laitteiston suunnittelussa on kiinnitetty siihen, että radionuklidien pidättyminen laitteiston rakenteisiin minimoituisi.
Tämän vuoksi virtauskanavassa ei ole kohtisuoria impaktiopintoja ja virtauksen jäähdyttäminen tapahtuu tässä työssä suunnitellussa huokoisen putken laimentimessa.

Laitteiston toimintaa on testattu aerosolimittalaitteita käyttäen.
Esikokeissa tutkittiin fissiotuoteyhdisteiden CsOH ja CsI kaltaisten testiaerosolien NaOH ja NaCl höyrystymistä sekä pidättymistä laitteistoon.
Hiukkasten massavirtaa mitattiin värähtelevään elementtiin perustuvalla vaa'alla (TEOM) ja niiden kokojakaumaa differentiaalisella liikkuvuusanalysaattorilla (DMA).

Työ on tehty VTT Energian Aerosolitekniikan laboratoriossa ja se on osa Euroopan komission neljättä puiteohjelmaa ydinturvallisuudesta.
ED:1999-03-16
INSSI tietueen numero: 14087
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI