haku: @keyword chromium / yhteensä: 4
viite: 3 / 4
| Tekijä: | Vennamo, Kukka |
| Työn nimi: | Pikamääritysmenetelmien soveltuvuus kiinteiden jätteiden laadunvalvontaan |
| Applicability of rapid analysis methods for quality monitoring of solid wastes | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2000 |
| Sivut: | vi + 59 s. + liitt. Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Kemian tekniikan osasto |
| Oppiaine: | Epäorgaaninen kemia (Kem-35) |
| Valvoja: | Kulmala, Sakari |
| Ohjaaja: | Wahlström, Margareta |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark TKK 4459 | Arkisto |
| Avainsanat: | chromium copper arsenic contaminated soil impregnated wood solubility field X-ray analysis kromi kupari arseeni PCB painekyllästetty puu saastunut maa liukoisuustesti kenttäanalyysi |
| Tiivistelmä (fin): | Jätteen kaatopaikkakelpoisuuden arviointi perustuu kolmen tasoisiin analyyseihin: karakterisointi-, laadunvalvonta- ja tarkastustesteihin. Diplomityön tavoitteena oli arvioida eräiden nopeiden analyysimenetelmien soveltuvuutta kiinteiden jätteiden tarkastustestiksi. Haitta-aineista työssä keskityttiin kromiin, kupariin, arseeniin ja polykloorattuihin bifenyyleihin eli PCB-yhdisteisiin. Kromi, kupari ja arseeni ovat päähaitta-aineet painekyllästetyssä puujätteessä. Niitä kuten myös PCB-yhdisteitä on usein myös saastuneissa maa-alueissa. Työn kirjallisessa osuudessa käsitellään erityyppisille edellä mainittuja haitta-aineita sisältäville näytteille käytössä olevia liukoisuustestejä, erilaisia kokonaismetallipitoisuuden määritysmenetelmiä, markkinoilla olevia pikatestejä PCB-yhdisteiden määritykseen sekä biologisia ja biokemiallisia analyysimenetelmiä. Työn kokeellisessa osassa testattiin standardisoidusta liukoisuustestistä muokattua pikaravistelutestiä erityyppisille kiinteille jätenäytteille. Suodoksien analysointiin testattiin kaupallista BioTox-bioluminesenssimenetelmää. Kahden kenttäröntgenfluoresenssianalysaattorin, X-MET 920MP- ja Niton XL-700S-laitteiden, suorituskykyä verrattiin laboratoriomenetelmiin erityyppisten jätteiden kokonaismetallipitoisuuden määrittämisessä. Kokeellisen osan tulosten perusteella hyvin nopea, alle tunnin mittainen ravistelutesti voi olla riittävä joillekin näytetyypeille tutkittaessa kromin liukoisuutta jätteistä. Vibrio fischeri -bakteeria käyttävä BioTox-testi osoittautui melko epäherkäksi menetelmäksi suodoksen analysointiin. Kenttäröntgenfluoresenssilaitteiden arviointi osoitti molemmat laitteet soveltuviksi metallien kokonaispitoisuusmääritykseen tutkituista näytteistä. |
| ED: | 2001-02-15 |
INSSI tietueen numero: 16209
+ lisää koriin
INSSI