haku: @keyword säätösähkö / yhteensä: 4
viite: 3 / 4
Tekijä:Lehikoinen, Pasi
Työn nimi:Tasesähkön käyttö Suomessa
Balancing Power in Finland
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2003
Sivut:59      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Sähköverkot   (S-18)
Valvoja:Lehtonen, Matti
Ohjaaja:Päivinen, Reima
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:responsibility for finnish power balance
balancinc power
regulating power
balance service
balance provider
valtakunnallinen tasevastuu
tasesähkö
säätösähkö
tasepalvelu
tasevastaava
Tiivistelmä (fin):Tämän työn tavoitteena oli tutkia tasepalvelun toimivuutta Suomessa, suomalaisten tasevastaavien tasesähkön käyttöä sekä tasevastaavien osallistumista säätösähkömarkkinoille.
Samalla tavoitteena oli luoda analysointityökaluja tasepalvelun käyttöön.

Tuntitason tasesähkön käyttöä on tutkittu tasevastaavakohtaisesti taseen poikkeaman itseisarvojen, yli- ja alijäämäisyyden sekä sähkön markkinahinnan ja tasesähkön hintojen vaikutuksen avulla.

Fingridin tasevastaaville myymän tasesähkön määrä vuonna 2002 oli 880 GWh, joka oli noin 1 % kyseisen vuoden Suomen sähkön kulutuksesta.
Tasevastaavien taseen tuntitason poikkeamien keskimääräinen kuukausikeskiarvo on välillä 8-16 MWh/h.
Tasesähköä käytetään eniten talvella, johon syynä on kuormien lisääntyminen sekä lämpötilariippuvien kuormien ennustettavuuden vaikeutuminen.
Tasesähkön hinnoittelulla on ohjaava vaikutus tasevastaavien tasesähkön käyttöön.
Hinnoittelumalli toimii normaalitilanteissa varsin hyvin, mutta kalliin markkinahinnan aikana tarvittaisiin tehokkaampaa ja nopeampaa keinoa ohjata tasevastaavien tasesähkön käyttöä.

Säätösähkömarkkinoita on tutkittu Pohjoismaiden, Suomen ja tasevastaavien tasolla.
Säätötarjouksista ja toteutuneista säädöistä on analysoitu kokoa, hintaa, energia- ja lukumääriä.

Suurin osa pohjoismaisen järjestelmän säädöistä tilataan Norjasta ja Ruotsista.
Suomalaisten tasevastaavien säätötarjousten energiamäärä on kaksinkertaistunut vuosien 2001-2003 välillä.
Suomalaisilta tasevastaavilta tilattujen säätöjen määrä vaihtelee viikoittain johtuen pohjoismaisen järjestelmän säätötarpeesta sekä tarjousten hinnoittelusta suhteessa muiden Pohjoismaiden tarjousten hintoihin.
ED:2003-11-11
INSSI tietueen numero: 20109
+ lisää koriin
INSSI