haku: @instructor Teir, Sebastian / yhteensä: 4
hakutulos-lista
viite: 3 / 4
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Eloneva, Sanni
Työn nimi:Mineral carbonate process modelling and carbonate product stability
Mineraalikarbonoinnin prosessimallinnus ja karbonointituotteen stabiilisuus
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2004
Sivut:85 + liitt. (+6)      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Energiatekniikka   (Ene-47)
Valvoja:Zevenhoven, Ron
Ohjaaja:Teir, Sebastian
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  5269   | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Työn tavoitteena oli selvittää mineraalikarbonoinnin soveltuvuutta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja siten hillitä ilmastonmuutosta.
Työ keskittyi ennen kaikkea kaksivaiheisen mineraalikarbonoinnin toteutettavuuteen energian käytön kannalta, mineraalikarbonaattien hyötykäyttömahdollisuuksiin ja kyseisen hiilidioksidin varastointimenetelmän turvallisuuteen Suomessa.

Kirjallisessa osiossa arvioitiin lyhyesti ihmisten aikaansaamien hiilidioksidipäästöjen vaikutusta kiihtyneeseen kasvihuoneilmiöön sekä hiilidioksipäästöjen vähentämismahdollisuuksia.
Eri karbonointiprosessivaihtoehtoja, sopivia karbonointimineraaleja ja hyötykäyttömahdollisuuksia etenkin Suomessa, tarkasteltiin yksityiskohtaisesti.

Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että hiilidioksidipäästöjä tulisi vähentää merkittävästi samalla kun energian tarve maailmassa kasvaa.
Hiilidioksidin takavarikointi mineraalikarbonoinnilla vaikuttaa yhdeltä parhaimmista mahdollisuuksista tämän toteuttamiseksi.
Sopivia silikaattimineraaleja on olemassa riittävissä määrin.
Teollisuusjätteen, kuten rauta- ja teräskuonan käyttö voi olla myös mahdollista.
Muutamat karbonointimetodit vaikuttivat lupaavilta.
Varastoinnin ohella karbonaatteja voitaisiin käyttää sitomaan tuhkaa ja muuta hienojakoista maata, sekä korvaamaan kalsiitista valmistetun saostetun kalsiumkarbonaatin.

Kokeellisessa osiossa hiilidioksidin varastoinnin turvallisuutta mineraalikarbonaattina tutkittiin testaamalla magnesium- ja kalsiumkarbonaatin stabiilisuutta erivahvuisissa typpihappoliuoksissa.
Stabiilisuus, mahdollisena hiilidioksidin liukenemisena, laskettiin liuenneen magnesiumin tai kalsiumin määrästä happamassa liuoksessa.

Kokeiden mukaan mitä alhaisempi oli liuoksen pH-arvo, sitä suurempi oli liuenneen mineraalin määrä.
Kun pH oli suurempi kuin 2, mahdollinen hiilidioksidipurkaus oli vähemmän kuin 1%, kun taas Suomen sadevesien tyypillinen pH on noin 4.
Siten hiilidioksidin takavarikointi mineraalikarbonaattina Suomessa vaikuttaa turvalliselta.

Mallintamisosiossa kaksivaiheinen mineraalikarbonointi serpentiinillä mallinnettiin, tavoitteena tutkia prosessin toteutettavuutta energiankäytön kannalta.
Mallin reaktoreiden ja lämmönvaihtimien lämpöjen exergioiden summa laskettiin, jotta löydettäisiin optimaaliset lämpötilat irrotus- ja karbonointiprosessille niin, että vältettäisiin ulkopuolisen energian käyttö.

Optimaalinen lämpötila-alue Mg(OH)2-perusteiselle kaksivaiheiselle serpentiinin karbonoinnille oli suurin korkeimmalla mallinnetulla paineella 70 bar, ja noin 60% karbonointiasteella.
ED:2005-01-12
INSSI tietueen numero: 26634
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI