haku: @keyword rullaus / yhteensä: 4
hakutulos-lista
viite: 2 / 4
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kumpulainen, Tommi
Työn nimi:Faultless high-speed reeling with LWC papers
LWC-paperin virheetön suurinopeusrullaus
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:107      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Paperitekniikka   (Puu-21)
Valvoja:Paulapuro, Hannu
Ohjaaja:Ohnesorg, Wolfgang
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  252   | Arkisto
Avainsanat:reeling
web defects
crepe wrinkle
rullaus
rullaviat
kreppirynkky
Tiivistelmä (fin): Työssä tutkittiin rullauksessa syntyviä kreppirynkkyjä.
Tarkoituksena oli selvittää niiden alkuperä ja tutkia miten niiden syntyminen voitaisiin estää.

Kirjallisuusosassa käsiteltiin rullausta yleisesti, siihen vaikuttavia paperin ominaisuuksia ja kreppirynkyn syntyteoriaa.
Kreppirynkky syntyy kun paperi pääsee siirtymään suhteessa toisiin kerroksiin, jonka seurauksena paperi taittuu muodostaen rynkkyjä.
Paperikerrosten siirtymistä ei voida estää, mutta siirtymisen tasaisuutta voidaan parantaa profiilikorjauksella.
Kreppirynkyt esiintyvät yleensä konerullan pohjalla ja radan reunoilla.
Syy tähän on se, että konerullan massasta ja leikkausvoimista aiheutuvat rasitukset ovat suurimmat näillä alueilla.

Kokeellisen osan tarkoituksena oli yhdistää konerullan kovuusprofiili kreppirynkkyjen esiintymiseen.
Tämä edellytti pitkäkestoista mittausjaksoa, jossa kerättiin tietoa eri paperilajeista erilaisissa tuotantoympäristöissä.
Mittaustulosten perusteella voitiin vahvistaa, että kreppirynkkyjen esiintymistaipumusta voidaan seurata kovuusprofiilin avulla.
Tulokset näyttivät sekä sen, että konerullan kovuus on alhaisempi reunoilla, että etu- ja takareunan kovuustaso oli eri tasoilla.
Tämä aiheuttaa konerullaan epästabiilisuutta, joka vahvistaa konerullan sisäkerrosten siirtymistaipumusta.
Pehmeät konerullan reunat ovat pääasiassa seurausta rainan epätasaisesta kutistumaprofiilista, jolloin rainan reunoilla kutistuminen on huomattavasti suurempaa johtuen vapaasta kuivatuksesta.
Kovuuden nostamista kokeiltiin kalanterointi- ja puristinosan kosteusprofiilien muutoksella, levitystelojen asentojen muutamista ja tambuuriraudan reunojen teippaamista, joista kalanterointiprofiilin muutos osoittautui käytännössä tehokkaimmaksi.

Suurimmaksi ongelmaksi osoittautui kuitenkin epätasainen kuituorientaatioprofiili.
Etureunan kuituorientaatiokulma oli huomattavasti suurempi kuin takareunan.
Tämä aiheutui epätasaisesta paine-erosta perälaatikon etu- ja takareunan välillä, joka korjaantui reunasuihkujen käyttöön ottamisella.
Kuituorientaation poikkeama konesuunnasta aiheuttaa paperin kimmokertoimen pienenemisen, joka taas näkyy suoraan konerullan kovuudessa.
Epätasaisen kuituorientaation seurauksena konerullan takareunan kovuus oli huomattavasti korkeammalla tasolla kuin etureunan, joka aiheutti konerullaan epäjatkuvuuskohdan.

Tehtyjen muutosten seurauksena kreppirynkkyjen esiintyminen vähentyi huomattavasti.
Muutosten jälkeen kovuusprofiili oli samalla tasolla molemmissa reunoissa, jolloin paperikerrosten välinen siirtymä oli huomattavasti tasaisempaa.
Tämä näkyi suoraan parantuneena tuotantotehokkuutena.
ED:2006-03-03
INSSI tietueen numero: 30689
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI