haku: @keyword fatigue strength / yhteensä: 4
viite: 4 / 4
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Kärkkäinen, Vilma |
Työn nimi: | Seostuksen ja prosessiparametrien vaikutus alipainehiiletetyn pinnan rakenteeseen |
Effect of alloying and process parameters on structure of low-pressure carburized surface | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2006 |
Sivut: | 53+12 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Materiaalitekniikan osasto |
Oppiaine: | Materiaalien muokkaus ja lämpökäsittely (Mak-65) |
Valvoja: | Kivivuori, Seppo |
Ohjaaja: | Määttä, Arto ; Pystynen, Kimmo |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark V80 | Arkisto |
Avainsanat: | carburizing low pressure carburizing vacuum carburizing fatigue strength niobium hiiletys alipainehiiletys vakuumihiiletys väsymislujuus niobi |
Tiivistelmä (fin): | Tässä työssä tutkittiin niobi- ja piiseostuksen vaikutusta alipainehiiletetyn pinnan niihin ominaisuuksiin, jotka ovat väsymislujuuden kannalta merkittäviä. Alipainehiiletyksessä terästä hehkutetaan austeniittialueella hiilettävässä kaasuatmosfäärissä alle normaali-ilmakehän paineessa. Alhaisella paineella pyritään vähentämään teräspinnan kanssa kosketuksiin pääsevän hapen määrää. Alipainehiiletyksessä käytetään yleensä vaihehiiletystä, jossa hiiletysvaihe ja diffuusiovaihe vuorottelevat. Hiiletyskaasuna on useimmiten asetyleeni. Materiaalina oli 27 MnCr 5 -teräs ja sen kaksi muunnelmaa, joista toisessa oli n. 2,4 % piiseostus ja toisessa n. 0,06 % niobiseostus. Lisäksi tutkittiin myös Imatra 520 -terästä ja sen muunnelmaa, jossa oli n. 0,03 % niobia. Erilaisia käsittelyitä oli neljä ja ne muodostuivat kahden eri lämpötilan ja kahden eripituisen hiiletysvaiheen yhdistelmistä. Niobiseostuksen huomattiin hidastavan rakeenkasvua. Niobiseosteisilla teräksillä oli myös muita teräksiä paksumpi hiiletyskarkaisukerros ja hyvä pintakovuus. Todennäköisesti niobiseostuksella saadaankin hieman parannettua teräksen väsymiskestävyyttä. Piin todettiin haittaavan hiiletystä, jolloin hiiletyskarkaisukerrokset jäivät ohuiksi ja kovuus alhaiseksi. Runsaasti piitä sisältäviä teräksiä ei alhaisen kovuuden takia kannata käyttää kulutukselle altistuvissa kohteissa. Korkeammalla lämpötilalla ja pidempikestoisella hiiletysvaiheella saavutettiin paksuimmat hiiletyskarkaisukerrokset, mutta myös suuri raekoko. Kovin korkeaa lämpötilaa ei sen takia kannata käyttää, ellei rakeenkasvua ole estetty seostuksella. |
ED: | 2006-04-04 |
INSSI tietueen numero: 31488
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI