haku: @keyword vetojäykkyys / yhteensä: 4
hakutulos-lista
viite: 2 / 4
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Peuhkurinen, Antti
Työn nimi:Laboratory-scale analysis of wet paper rheology
Märän paperin reologian tutkimus laboratorio-mittakaavassa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:98+      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Paperitekniikka   (Puu-21)
Valvoja:Paulapuro, Hannu
Ohjaaja:Tanaka, Atsushi
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  507   | Arkisto
Avainsanat:wet paper
rheology
tensile stiffness
creep
wet runnability
märkä paperi
reologia
viruminen
vetojäykkyys
märkäajettavuus
Tiivistelmä (fin): Työn tavoitteena oli kehittää työmenetelmä märän paperin lujuuden ja ajettavuuden arvioimiseen laboratorio-mittakaavassa.
Tavoitteena oli myös etsiä paperin raaka-aineita ja kemikaaleja, joilla on positiivinen vaikutus märän paperin vetojäykkyyteen ja virumaan.
Laboratorio-mittauksista saadut tulokset ovat hyödyllisiä arvioitaessa paperikoneen ajettavuutta puristin- ja kuivatusosan välillä.

Sekä pintajännitysvoimat että kuitusegmenttien aktivaatio vahvistavat märkää paperirataa.
Märässä paperissa sitoutuminen tapahtuu pääasiassa pintajännitysvoimien välityksellä, jotka vetävät kuituja lähemmäksi toisiaan paperin kuivuessa.
Pintajännitysvoimat antavat märälle paperille sen vetolujuuden.
Kuitusegmentit aktivoituvat, kun paperi kuivuu jännityksen alla eli kun kuivumiskutistuma on estetty.
Aktivoitumisessa kiharaiset kuitusegmentit suoristuvat mahdollistaen suuremman kuormituksen.
Aktivoitumisen vaikutukset paperin vetojäykkyyteen olivat nähtävissä tässä tutkimuksessa.

Hienoaine vaikuttaa paperimassan ja paperin ominaisuuksiin.
Hienoaine parantaa mm. sidosmuodostumista, aktivoitumista ja lisää sitoutumispinta-alaa.
Hienoaines kasvattaa märän kuituverkoston pintajännitysvoimia, jotka parantavat kuitujen sitoutumiskykyä.

Vetojäykkyys- ja virumamittaukset eri kosteuspitoisuuksissa tehtiin KCL Elviira -koelaitteella.
Näytteet valmistettiin mekaanisesta massasta (TMP) ja armeerausmassana käytettiin mäntysellua (KP).
Laboratoriokokeet koostuivat osioista A ja B.
A-osiossa, parametreiksi valittiin TMP:n ja KP:n hienoainepitoisuudet sekä KP:n jauhatusaste.
B-osiossa, testattiin kuutta eri kemikaalia, joilla oli erilainen vaikutusmekanismi märkälujuuteen.
Märät koearkit valmistettiin dynaamisella arkkiformerilla.

A-osiossa, sekä TMP- että KP-hienoaine paransivat (lyhyempi venymä) märän paperin virumisominaisuutta.
Myös pelkästä TMP:stä valmistettu paperi antoi hyviä tuloksia, mutta KP:n lisäyksellä tai jauhatuksella ei havaittu olevan vaikutusta virumaan tai vetojäykkyyteen.
B-osiossa, kemikaalit, joilla oli suuri varaustiheys tai kyky muodostaa kovalenttisia sidoksia, paransivat eniten märän paperin virumaa (lyhyempi venymä).
Erityisesti virumamittauksista saadut tulokset olivat käyttökelpoisia märän paperin käyttäytymisen arvioimiseen.
ED:2006-12-07
INSSI tietueen numero: 32728
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI