haku: @keyword IP Multimedia Subsystem / yhteensä: 4
viite: 3 / 4
Tekijä:Heikkinen, Mikko V.J.
Työn nimi:Techno-Economic Analysis of IP Multimedia Subsystem for Convergence Scenarios
IP Multimedia Subsystem -järjestelmän konvergenssiskenaarioiden teknis-taloudellinen analyysi
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2007
Sivut:12+95      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Tietoverkkotekniikka   (S-38)
Valvoja:Hämmäinen, Heikki
Ohjaaja:Kaleelazhicathu, Renjish
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:fixed-mobile convergence
incumbent operator
IP Multimedia Subsystem
techno-economic analysis
IP Multimedia Sybsystem
kiinteiden ja mobiiliverkkojen välinen konvergenssi
perinteinen operaattori
teknis-taloudellinen analyysi
Tiivistelmä (fin):Kiinteiden ja mobiiliverkkojen välinen konvergenssi helpottaa uusien, innovatiivisten viestintäpalveluiden kehittämistä.
Nämä palvelut käyttävät yhteistä verkon ydinarkkitehtuuria ilman palvelukohtaisia muutoksia.
IP Multimedia Subsystem (IMS) on kehitetty tietoliikennealan päästandardointielimien yhteistyönä.
IMS on avainteknologia konvergenssin hallitussa toteuttamisessa.

Tämä diplomityö pyrkii hahmottelemaan valittujen IMS-palveluiden kapasiteettivaatimukset.
Näitä vaatimuksia vastaava IMS-arkkitehtuuri ja kyseisen arkkitehtuurin kustannusvaikutus arvioidaan.
Lopuksi tunnistetaan olennaisimmat epävarmuustekijät.
Laskelmat perustuvat kirjallisuustutkimukseen ja haastatteluihin.

Mallinnuksen lähtökohtana on hypoteettinen perinteinen länsieurooppalainen operaattori.
Mallinnuksessa käytetään neljää skenaariota seuraavilla muuttujilla: nopea toteutus vastaan vähittäinen toteutus ja laaja joukko alkupalveluita vastaan pieni joukko alkupalveluita.

Tulosten mukaan vähittäinen toteutus UMA-teknologiaa (Unlicensed Mobile Access) käyttäen johtaa korkeampiin kustannuksiin mutta mahdollisesti myös parempiin tuottoihin kuin nopea toteutus ilman UMA:a.
Palvelujen varovainen toteutus on parempi vaihtoehto kuin niiden nopea toteutus.
Keskitetty signalointi ja piirikytkentäinen yhteenliittäminen aiheuttavat suurimmat kustannukset IMS:n käyttöönotossa.
IMS-mobiililaitteiden yleistyminen vaikuttaa voimakkaimmin mallin herkkyyteen.
Liikenteen keskittyminen kiiretuntiin, äänipuheluiden määrä ja yhteenliittämisen aste ovat seuraavaksi suurimmat herkkyystekijät.
ED:2007-05-16
INSSI tietueen numero: 33959
+ lisää koriin
INSSI