haku: @instructor Dietrich, Perttu / yhteensä: 4
viite: 2 / 4
Tekijä:Numminen, Mika Petri Olavi
Työn nimi:Result-Oriented Project Management
Tulosorientoitunut projektinhallinta
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2007
Sivut:116      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Tuotantotalouden osasto
Oppiaine:Teollisuustalous   (TU-22)
Valvoja:Artto, Karlos
Ohjaaja:Kujala, Jaakko ; Dietrich, Perttu
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:project management
goal categories
goal representations
systems integration
projektinhallinta
tavoitekategoriat
tavoitteen kuvaukset
järjestelmäintegraatio
Tiivistelmä (fin):Ohjelmistoprojekteja käynnistetään muutoksen tai vaikutuksien aikaansaamiseksi laajempaan organisaatioon tai ympäristöön, tai tuottamaan muita hyötyjä.
Kuitenkin projektin aikana pääasiallinen painopiste on usein uuden järjestelmän, eli tuotoksen luomisessa.
Vaikka tuotos onkin tärkeä osa projektia, ovat hyödyt kuitenkin projektin varsinaisia tavoiteltuja tuloksia.
On tärkeää, että ne huomioidaan eksplisiittisesti alusta alkaen, jotta projektia voidaan ohjata oikein.
Täten on ensiarvoisen tärkeää muodostaa näihin hyötyihin tähtäävä laajempi joukko tavoitteita.

Tämän laajemman tavoitejoukon ymmärtäminen ja seuraaminen koko projektin ajan auttaa koko projektiryhmää ymmärtämään projektin laajemman asiayhteyden ja kuinka heidän työnsä vaikuttaa siihen.
Laajempi tavoitejoukko luo tulosorientaatiota ja varmistaa siten pitkän tähtäimen vaikutusten ja hyötyjen saavuttamisen.

Projektin tavoitteita käsiteltäessä, projektinhallintakirjallisuudessa esitetään usein tavoitteiden olevan yksinkertaisesti toimia seuraavien neljän reunaehdon puitteissa: Aika, Kustannukset, Laajuus ja Laatu.
Kyseiset reunaehdot kuitenkin tyypillisesti liittyvät vain projektin toteutukseen ja sen suoriin tuotoksiin.
Kirjallisuus, joka käsittelisi projektin tavoitteita edellä mainittujen reunaehtojen lisäksi, on kuitenkin erittäin harvinaista.
Jos laajemmasta tavoitejoukosta yleensäkään puhutaan, sen sanotaan vain usein olevan asiayhteyskohtaista.

Tämä tutkimus toteutettiin suorittamalla aluksi kirjallisuustutkimus jonka pohjalta rakennettiin viitekehys projektin tavoitteille.
Tämän jälkeen viitekehystä käytettiin työkaluna tapaustutkimuksessa yhden järjestelmäintegraatioprojektin analysointiin.

Kirjallisuustutkimus sisälsi lähteitä seuraavilta kirjallisuudenaloilta: Projektien onnistuminen, Projektien arviointi, Hyötyjen hallinta, Arvon luominen ja Vaatimusmäärittely.
Tutkimuksessa tunnistettiin kymmenen tavoitekategoriaa.

Tapaustutkimuksessa viitekehyksellä pystyttiin löytämään yllättävän suuria yksilöllisiä eroja siinä, miten projektin eri sidosryhmät kokivat projektin tavoitteet.
Myös kommunikaation erittäin tärkeä rooli nousi esiin.
Vaikka tavoitteiden asettaminen onkin tärkeää, erot sidosryhmien näkökannoissa, tarpeissa ja odotuksissa edellyttävät erityistä huomiota tavoitteiden kuvaamiseen.
Tiivistelmä (eng):Software projects are initiated to create change, to have an impact on a wider organization or environment or to realize other benefits.
However, during project execution the main focus is often only on creating a new system, a deliverable.
Even though a deliverable is an important part of the project, the benefits are the ultimate expected results.
It is important to explicitly recognize these benefits at the outset to steer the project accordingly.
Therefore the formulation of a wider set of goals that target such benefits is essential.

Understanding and keeping track of the wider goals throughout the software project has the benefit of enabling the entire project team to see the bigger picture and how their work contributes to it.
A wider set of goals introduces result orientation to the whole project and assures the expected long-term benefits or impacts.

When discussing project goals, the theoretical background in the field of project management often refers to the constraints: Time, Cost, Scope and Quality.
It also implies that a project's goal is to operate within these constraints.
However, literature is scarce that would discuss what the goals are beyond the aforementioned four constraints that typically only relate to the direct project outputs or project execution.
If a wider set of goals is mentioned, it is often said to be context specific.

This study was conducted by first constructing a goal framework based on a literature review, and then using the framework in a case-study to analyse a large systems integration project.

The literature review that was used to create the goal framework included sources from the following fields: Project Success, Project Evaluation, Benefits Management, Value Creation and Requirements Engineering.
In the review, ten Key Goal Categories were identified.

In the case-study, the framework was able to highlight surprisingly large individual differences in how different project stakeholders perceived the project's goals.
Other key findings include communication playing an extremely important role.
Even though setting goals is important, the differences in stakeholders' viewpoints, needs and expectations warrant great focus into how the goals are represented.
ED:2007-07-05
INSSI tietueen numero: 34190
+ lisää koriin
INSSI