haku: @keyword peroksidi / yhteensä: 4
viite: 3 / 4
Tekijä: | Pursiainen, Vesa |
Työn nimi: | Production, cost structure and energy intensiveness of major pulp and paper chemicals |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2007 |
Sivut: | 162 s. + liitt. 5 Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan osasto |
Oppiaine: | Paperi- ja painatustekniikka (Puu-21) |
Valvoja: | Paltakari, Jouni |
Ohjaaja: | Litja, Juhana |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 578 | Arkisto |
Avainsanat: | chemical paper pulp cost structure energy caustic chlorine chlorate dithionite peroxide oxygen ozone burnt lime starch latex kaolin calcium carbonate talc titanium dioxide rosin kemikaali paperi sellu energia kustannusrakenne lipeä kloori kloraatti ditioniitti peroksidi happi otsoni poltettu kalkki tärkkelys lateksi kaoliini kalsiumkarbonaatti talkki titaanidioksidi hartsi AKD ASA OBA |
Tiivistelmä (fin): | Tässä työssä tutkitaan tärkeimpien paperi- ja sellukemikaalien tuotantoprosesseja ja lasketaan niiden kustannusrakenteet hyödyntäen esimerkkitehtaita. Tavoitteena on ymmärtää eri tekijöiden vaikutus tuotantokustannuksiin. Erityisesti painotetaan energian roolia tuotantoprosessissa. Analyysi on rajattu ulottumaan yksi askel taaksepäin tuotantoketjussa paperi- tai sellutehtaasta. Prosessikuvaukset perustuvat julkisiin kirjallisuuslähteisiin ja tietokantoihin ja keskittyvät kaupallisesti tärkeimpiin prosesseihin. Niiden yksityiskohtaisuus riippuu prosessin monimutkaisuudesta, tietojen saatavuudesta, sekä siitä, kuinka tärkeäksi kyseinen kemikaali tämän työn tavoitteiden kannalta arvioitiin. Käytetyt esimerkkitehtaat valittiin lähinnä tietojen saatavuuden perusteella. Joidenkin kemikaalien kohdalla esimerkkitehdasanalyysiä ei kyetty tekemään, koska riittävää määrää tietoa ei ollut saatavilla. Kustannusrakenne-estimaatteja varten koottiin yhteinen lista tuotantopanosten hinnoista. Polttoaineille käytettiin yhteisiä lämpöarvo-oletuksia, ja lämmöntuotannon hyötysuhteeksi oletettiin 0,9. Näiden perusteella laskettiin eri prosessien ominaisenergiankulutus. Esimerkkitehtaiden perusteella tutkituista kemikaaleista suhteellisesti energiaintensiivisimpiä olivat kloraatti ja happi. Näitä seurasivat poltettu kalkki, lipeä ja titaanidioksidi. Vetyperoksidi on myös erittäin energiaintensiivinen, erityisesti jos raaka-aineena käytetty maakaasu otetaan huomioon energiankulutuksessa. Tämän analyysin heikkous on se, että aiempia vaiheita tuotantoketjussa ei oteta huomioon. Siten esimerkiksi öljypohjaisten lateksien energiaintensiivisyys tulee huomattavasti aliarvioiduksi. |
ED: | 2007-12-17 |
INSSI tietueen numero: 34981
+ lisää koriin
INSSI