haku: @keyword flood damage / yhteensä: 4
viite: 2 / 4
Tekijä: | Haapala, Elina |
Työn nimi: | Tulvat maankäytön suunnittelussa - Tulvasuojelukohteena Oulunkylän alue |
Floods in land use planning. Case study on flood protection of Oulunkylä. | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2008 |
Sivut: | 102 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta |
Oppiaine: | Vesitalous ja vesirakennus (Yhd-12) |
Valvoja: | Vakkilainen, Pertti |
Ohjaaja: | Rantakokko, Kari |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
Avainsanat: | land use zoning floods flood damage flood protection Vantaanjoki river maankäyttö kaavoitus tulvat tulvavahinko tulvasuojelu Vantaanjoki |
Tiivistelmä (fin): | Suomessa tulvat aiheuttavat vuosittain vahinkoja muun muassa rakennuksille, tiestölle, maataloudelle ja vesihuollolle. Noin puolet taloudellisista vahingoista kohdistuu rakennuksiin, ja aiempaa tiiviimmän rakentamisen myötä tulvat aiheuttavat yhä enemmän vahinkoa. Kaavoitusvaiheessa tulva- ja hulevesille ei välttämättä ole varattu riittävästi tilaa levitä, jolloin vesi voi kerääntyä ei-toivotuille alueille, esimerkiksi alikulkutunneleihin tai talojen kellareihin. Olemassa oleviin rakennuksiin ja niille mahdollisesti aiheutuviin tulvavahinkoihin maankäytön suunnittelulla ei enää voida vaikuttaa, mutta uusien rakennusten sijoittamisella tulvariskialueen ulkopuolelle voidaan tulevia tulvavahinkoja vähentää merkittävästi. Työn kirjallisuusselvityksen lisäksi tarkasteltiin maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen maankäytön suunnitteluun ja ohjaukseen liittyviä kysymyksiä haastattelemalla kaavoittajia ja rakennusvalvojia useissa Vantaanjoen vesistöalueella sijaitsevissa kunnissa. Vantaanjoen vesistöalueen ja Helsingin seudun erityispiirteitä on korostettu tässä työssä, koska suuren rakentamispaineen alaisella alueella myös kaavoituksen ja rakennusvalvonnan ongelmat kärjistyvät. Hierarkkisessa kaavajärjestelmässä yleispiirteinen kaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Tulvan ottaminen huomioon maakuntakaavasta lähtien tekee todennäköisemmäksi sen, että tulva huomioidaan myös yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Kaavassa on mahdollista antaa määräyksiä alimmasta rakentamiskorkeudesta, mutta vain pieneen osaan uusistakaan kaavoista alin rakentamiskorkeus tulee merkityksi. Toivottavaa on, että kaavassa annetaan raja-arvoja rakennusvalvonnan tapauskohtaiselle harkinnalle, jolloin jokaisen rakennusluvan kohdalla asiaa ei tarvitse tutkia erikseen. Kaavaan kirjoitettuna ehdot ovat varmasti kaikille samat, joten oikeudenmukaisuus rakentajien kesken on helpommin toteutettavissa. Entistä tiiviimpi yhteistyö asiantuntijoiden kesken kunnan sisällä sekä kunnan ja alueellisen ympäristökeskuksen välillä parantaisi mahdollisuuksia ehkäistä tulvavahinkoja nykyistä tehokkaammin. Työn Case study on Oulunkylän alueen tulvasuojelun yleissuunnittelu. Kohde koostuu tulvaherkistä Oulunkylän siirtolapuutarha-alueesta ja Savelan asuinalueesta. Oulunkylän siirtolapuutarhan tulvavahinkojen vähentämiseksi on tarkasteltu eri tulvasuojeluvaihtoehtoja. Savelan asuinalueen suojaksi on jo aikaisemmin rakennettu tulvapenger, jonka toimivuus on tässä työssä arvioitu. |
ED: | 2008-05-21 |
INSSI tietueen numero: 35631
+ lisää koriin
INSSI