haku: @keyword flokkautuminen / yhteensä: 4
hakutulos-lista
viite: 3 / 4
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kuntonen, Jukka
Työn nimi:Factors affecting on fines aggregation and flocculation
Hienoaineen aggregoitumiseen ja flokkautumiseen vaikuttavat tekijät
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:86 s. + liitt. 17      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan laitos
Oppiaine:Paperi- ja painatustekniikka   (Puu-21)
Valvoja:Laine, Janne
Ohjaaja:
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  442   | Arkisto
Avainsanat:fines
flocculation
specific surface area
fractionation
chemical treatment
hienoaine
flokkautuminen
ominaispinta-ala
fraktiointi
kemiallinen käsittely
Tiivistelmä (fin): Tämän työn tavoitteena oli hahmottaa eri tekijöiden tärkeyttä, jotka osaltaan vaikuttavat hienoaineen käyttäytymiseen massasuspensiossa.
Tarkoituksena oli myös hyödyntää eri menetelmiä flokkautumisilmiön tutkimisessa.
Oletuksena oli myös, että yhdysvaikutuksia saattaa esiintyä tekijöiden välillä.

Työssä käytettiin DIP massan hienoainetta ja neljää eri kemikaalia, kahta tärkkelystä ja kahta polymeeriä.
Kalsiumkarbonaattia käytettiin täyteaineena.
DIP massa fraktioitiin laboratoriolaitteistolla ja hienoaines tai lyhytkuitufraktio kerättiin talteen.
Työssä käytetyt menetelmät olivat valon käyttäytymiseen suspensioissa perustuvat mittaukset (TurbiScan ja LasenTec) sekä adsorptioisotermi.
Myös koesuunnittelu ja tilastollinen analysointi suoritettiin tuloksista.

Kokeissa käytetyt parametrit olivat kemikaaliannos ja -tyyppi, täyteaineannos, kontaktiaika, sakeus, leikkausvoima, ominaispinta-ala.
Jokainen koesarja suunniteltiin 2k-faktorikokeeksi halutuin faktorein, joita voitiin käyttää kyseisellä menetelmällä.
Flokkautumisindeksi laskettiin TurbiScan ja LasenTec tuloksista, joka ilmaisee kokonaisflokkautumisen tiettynä ajan jaksona.
Adsorptioisotermeille määritettiin saturaatiokohta graafisesti.

Kemikaaliannos yhdessä leikkausvoiman kanssa näyttävät selvimmät, mutta vastakkaiset vaikutukset flokkautumiselle.
Isossa mittakaavassa kemiallisten vuorovaikutusten ja mekaanisten rasitusvoimien summa siis näyttää ohjaavan flokkautumisen etenemistä.

Ominaispinta-ala osoittaa kohtalaista vaikutusta flokkautumiselle.
Tämä johtuu sen hyvästä adsorptiokyvystä ja on siksi tärkeä aspekti paperikoneen kokonaistehokkuutta harkittaessa.
Erillisellä käsittelyllä hienoaineelle ja täyteaineelle voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä vähentyneen kemikaalikulutuksen kautta, mutta myös parantuneen retention ja parantuneiden paperin ominaisuuksien kautta.

Valon transmission hyödyntäminen flokkautumistutkimuksissa on käypä, mutta silti flokkautuminen on niin nopea reaktio, että se asettaa tiettyjä rajoituksia mittauksille.
Esimerkiksi kaikki tulokset ovat kokonaisflokkautumisarvoja, mutta vielä hyväksyttäviä paperin valmistuksen kehittämisessä.
ED:2008-05-30
INSSI tietueen numero: 35675
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI