haku: @keyword jälleenrakennuskausi / yhteensä: 4
viite: 4 / 4
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Pentti, Mirjam Julia Martintytär |
| Työn nimi: | Yksinkertaista, tarkoituksenmukaista ja luonnollista - Jälleenrakennuskauden kotipuutarhat Suomessa |
| Simple, functional and natural - Gargens of the post-war reconstruction period in Finland | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2008 |
| Sivut: | 97 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta |
| Oppiaine: | Maisema-arkkitehtuuri (MA-94) |
| Valvoja: | Sinkkilä, Jyrki |
| Ohjaaja: | Karisto, Maria |
| Sijainti: | P1 Ark A | Arkisto |
| Avainsanat: | gardens post-war reconstruction period Elisabeth Koch Katri Luostarinen garden advicing kotipuutarhat jälleenrakennuskausi Elisabeth Koch Katri Luostarinen puutarhaneuvonta |
| Tiivistelmä (fin): | Jälleenrakennuskauden kotipuutarhat ovat Suomessa 1940- ja 50-1uvuilla rakennettujen erillispientalojen puutarhoja. Tässä diplomityössä on pyritty selvittämään aikakauden kotipuutarhojen suunnitteluperiaatteet ja rakenne. Tavoitteena on tarjota tietoa tämän puutarhatyypin suojelun, kehittämisen ja hoidon suunnittelua varten. Aineiston on ollut jälleenrakennuskauden suomalainen puutarhakirjallisuus, Puutarha-, Kotiliesi- ja Emäntälehden artikkelit sekä joukko kotipuutarhojen suunnitelmia. Tekstiaineiston tulkinnassa on käytetty teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Kotipuutarhan tehtävänä oli hyödyttää ja kaunistaa kotia. Funktionaalinen puutarha muodosti osan kodista yhdessä rakennuksen kanssa. Kotipuutarhalle asetettiin monia vaatimuksia: helppohoitoisen pihan tuli tarjota omistajilleen ravintoa, virkistystä, työtiloja ja luontokokemuksia. Jälleenrakennuskaudella puutarhasuunnitelma kehotettiin tekemään aina. Kotipuutahojen suunnittelu pyrki yksinkertaisuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen ja luonnollisuuteen. Puutarhan muoto määräytyi ensisijaisesti sen toimintojen mukaan. Puutarhojen pääpiirteet hahmotettiin joissakin tapauksissa jo yleissuunnitteluvaiheessa. Pihakohtaisia suunnitelmia laativat esimerkiksi järjestöjen ja kaupunkien puutarhaneuvojat. Omatoimisen suunnittelun apuna olivat puutarhakirjoitukset ja mallisuunnitelmat. Kotipuutarhojen suunnittelu oli tärkeä osa ammattisuunnittelijoiden työsarkaa 1940- ja 50-luvuilla. Tuotteliaita kotipuutarhojen suunnittelijoita olivat muun muassa puutarha-arkkitehdit Elisabeth Koch ja Katri Luostarinen. Jälleenrakennuskauden kotipuutarha jakautui eriluonteisiin osiin. Kadun ja rakennuksen väliin jäävät etupuutarhat muodostivat pientaloalueiden huolitellun ja vehreän yleisilmeen. Oleskelupuutarhassa rentouduttiin, leikittiin ja ruokailtiin. Hyötytarhassa pihan perällä kasvatettiin omenapuita, marjapensaita ja vihanneksia perheen omiin tarpeisiin. Tärkeimmät elementit kotipuutarhassa olivat yhtenäinen pihanurmikko, sitä rajaava koristekasvillisuus ja tonttia ympäröivä pensasaita. Koristepensaat ja perennat olivat erityisessä suosiossa. Jälleenrakennuskauden pientaloalueisiin, ja sen myötä kotipuutarhoihin, kohdistuu muutospaineita. Tonttien jakamisen ja lisärakentamisen lisäksi autoistuminen, hyötyviljelyn väheneminen ja nykyaikainen puutarhainnostus muuttavat vanhojen pihojen luonnetta. Jotta arvokkaita ja omaleimaisia jälleenrakennuskauden pientaloalueita pystytään tulevaisuudessa säilyttämään, pitää suojelun ja hoidon suunnittelussa kiinnittää huomiota yksittäisten puutarhojen ominaispiirteiden vaalimiseen. Asuinalueille tulisi laatia tapauskohtaiset suositukset puutarhojen hoidosta, ja niiden toteuttamista tulisi tukea tiedottamisen ja neuvonnan avulla. |
| ED: | 2008-09-24 |
INSSI tietueen numero: 36300
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI