haku: @keyword Alphaset / yhteensä: 4
viite: 3 / 4
Tekijä: | Priester, Bo |
Työn nimi: | Alkalisten itsestään kovettuvien fenolihartsipohjaisten kaavaus- ja keernahiekkojen kovettumisnopeuden kiihdyttäminen lämmön avulla |
Rapid hot air curing alkaline self-cured phenolic resin based core and moulding sands | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2007 |
Sivut: | 86 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Materiaalitekniikan osasto |
Oppiaine: | Metallurgia ; Valimotekniikka (Mak-37 ; Kon-80) |
Valvoja: | Holappa, Lauri ; Orkas, Juhani |
Ohjaaja: | Nybergh, Carl-Johan |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark V80 | Arkisto |
Avainsanat: | alphaset phenolic resin hot air cure alphaset fenolihartsi kovettuminen |
Tiivistelmä (fin): | Diplomityössä pyrittiin selvittämään esterikovetteisen fenolihartsihiekan nopeutettua kovettamista maksimi 320 °C ilman avulla. Tavoitteena oli samalla kehittää teollisuusmittakaavan soveltuva kuumennuslaitteisto, jolla saadaan hiekkaan käsittelyä kestävä lujuus kymmenessä minuutissa. Diplomityö on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä esitellään kaasumaisen ja nestemäisen esterin avulla kovettavien fenolipohjaisten hartsien ominaisuuksia ja menetelmiä. Lisäksi pyritään selvittämään lämmönsiirto- ja dehydraatio -ilmiöitä fenolihartsihiekassa, sekä arvioimaan tärkeimpiä muuttujia lujuuden kannalta laboratoriokokeita varten. Koelaitteiston vaatimukset pyritään selvittämään vastaavien vesilasihiekoille tehtyjen kuumennuskokeiden avulla. Toisessa osassa esitellään koelaitteisto ja mittausmenetelmät sekä itse laboratoriokokeet ja tulosten analysointi. Kuumennuskokeita tehtiin taivutuslujuussauvoille, isoille hiekkasylintereille ja teollisuussovellutuksena pumppukeernalle. Lisättäessä hartsia 30 % saatiin muutamassa minuutissa jopa kolminkertaisia taivutuslujuusarvoja vuorokauden huoneenlämpötilakovettumiseen verrattuna. Myös pelkälle elvytetylle hiekalle saatiin erinomaisia lujuusarvoja. Hiekan havaittiin säilyttävän hyvän lujuutensa niin kauan kuin se on kuumaa ja tämän jälkeen lujuus romahtaa huoneenlämpötilakovettumiskäyrää kulkien kohti 24 h:n arvoaan. Sylinterikokeissa havaittiin, että ilma luovuttaa lämpönsä tuloilman lähellä ja poistuu kylmänä. Ratkaisu tähän on tehdä ilmakanavia hiekkaan, jolloin saadaan tasainen lämpötilajakauma. Kuumennusmenetelmän edut ovat ilmeiset, mutta käytännössä suurin ongelma on helppojen ja halpojen ilmauskanavien tekeminen varsinkin hankalanmuotoisilla kappaleilla kuten pumppukeernalla. |
ED: | 2008-09-30 |
INSSI tietueen numero: 36350
+ lisää koriin
INSSI