haku: @keyword backfill / yhteensä: 4
viite: 3 / 4
Tekijä: | Riikonen, Emma Seelia |
Työn nimi: | Flow-through and wetting tests of pre-compacted backfill blocks in a quarter-scale test tunnel |
Esipuristettujen täyteainelohkojen läpivirtaus- ja vettymiskokeet pienoistunnelissa | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2009 |
Sivut: | 167 + (47) Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos |
Oppiaine: | Geoympäristötekniikka (Yhd-33) |
Valvoja: | Peltoniemi, Markku |
Ohjaaja: | Korkiala-Tanttu, Leena ; Tolppanen, Pasi |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
Avainsanat: | Friedland clay bentonite backfill deposition tunnel electrical resistivity sounding swelling pressure erosion piping Friedland-savi murskebentoniitti täyteaine loppusijoitustunneli vastusluotaukset paisuntapaine eroosio kanavoituminen |
Tiivistelmä (fin): | Kokeiden tavoitteena oli testata kahden ydinjätteen loppusijoitustunneliin suunnitellun täyteainemateriaalin käyttäytymistä läpivirtaus- ja vettymiskokeissa pienoistunnelissa. Samalla oli tavoitteena kokeilla sähköisen vastusluotauksen toimivuutta täyteaineen vettymisen seuraamisessa. Koesarjassa tehtiin 6 koetta, joista ensimmäiset 3 Friedland-savesta puristetuilla lohkoilla ja loput 60/40-murskebentoniittiseoksesta puristetuilla lohkoilla. Kokeiden yhteydessä päästiin kokeilemaan lohkojen asentamista käytännössä. Kokeissa käytettiin hyvin korkeaa, 87 % lohkotäytteellä saavutettavaa täyttöastetta. Molemmilla materiaaleilla tehtiin 2 viiden päivän mittaista läpivirtauskoetta ja 1 pidempiaikainen, noin kuukauden kestävä vettymiskoe, jossa seurattiin saturaatioprosessin kehittymistä. Vettymiskokeen jälkeen samalle täytteelle tehtiin vielä viiden päivän mittainen läpivirtauskoe. Vastusluotauksia kokeiltiin yhdessä lyhytaikaisessa Friedland-savikokeessa sekä kummassakin vettymiskokeessa. Kaikissa kokeissa seurattiin täytteen läpi virranneen veden ja erodoituneen saven määrää. Osassa kokeita kaikki erodoitunut savi kerättiin lopuksi kuivaamista ja punnitsemista varten. Kuivatun saven määrää verrattiin myöhemmin laskemalla selvitetyn saven määrään virhearvion määrittämiseksi. Murskebentoniittitäytteen eroosiomäärät olivat 5 - 70 kertaisesti pienempiä kuin Friedland-savitäytteen. Murskebentoniittitäytteen eroosiomäärien havaittiin vähentyvän testin loppua kohden, vastaavaa ei huomattu Friedland-savilohkojen kohdalla. Veden vaikutuksesta syntyvää paisuntapainetta seurattiin tunnelin kattoon ja lattiaan asennetuilla kuudella maanpaineanturilla. Friedland-savitäyte tuotti lyhyellä ajanjaksolla jopa 190 kPa paisuntapaineita kun murskebentoniittitäytteen tuottamat paisuntapaineet jäivät alle 100 kPa. Kunkin kokeen päätyttyä täyteaine poistettiin käsin 300 mm kerroksissa. Tällöin jokaisesta paljastuvasta leikkauksesta otettiin valo- ja lämpökuvat sekä kerättiin vesipitoisuusnäytteet. Paisuntapainetulosten, vesipitoisuusmallinnusten ja lämpökuvien avulla voitiin hahmottaa veden kulkureittiä täytteessä ja siten tunnistaa eroosiolle alttiita kohtia. Vesi liikkui pääasiallisesti pellettimassan ja tunnelin seinän välistä rajapintaa pitkin. Kosteimmat alueet löytyivät lähes poikkeuksetta täytteen yläosista, tunnelin katonrajasta. Eroosiolle alttiiden alueiden todettiin todennäköisimmin löytyvän täytteen yläosista, jossa vesi pääsee kulkemaan pellettimassan ja tunnelinseinän välistä rajapintaa pitkin. Vettymiskokeissa vettyminen ei edennyt mittalaitteille asti, joten varsinaisia tuloksia saturaatioprosessin etenemisestä ei saatu. |
ED: | 2009-06-03 |
INSSI tietueen numero: 37462
+ lisää koriin
INSSI