haku: @keyword soldering / yhteensä: 4
hakutulos-lista
viite: 2 / 4
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Rantonen, Suvi
Työn nimi:Kosteusanturin liitosmenetelmät radiosondissa
Humidity sensor interconnection methods in radiosonde
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:60      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Mikro- ja nanotekniikan laitos
Oppiaine:Elektronifysiikka   (S-69)
Valvoja:Kuivalainen, Pekka
Ohjaaja:Salo, Tomi
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:humidity sensor
interconnection
anisotropic conductive adhesive
wire bonding
soldering
frost endurance
resistive temperature measurement
capacitive humidity measurement
kosteusanturi
radiosondi
liitos
anisotrooppisesti sähköä johtava liima
matalalämpötilajuotos
paksulankabondaus
pakkaskestävyys
resistiivinen lämpötilanmittaus
kapasitiivinen kosteusmittaus
Tiivistelmä (fin): Tässä diplomityössä tutkittiin radiosondikäyttöön soveltuvia kosteusanturin liitosratkaisuja.
Ratkaisun on sovelluttava sekä kapasitiiviseen kosteuden että resistiiviseen lämpötilan mittaukseen.
Alhainen liitosresistanssi, yksinkertainen, tuotannollinen prosessi sekä alhainen (alle 200 °C) prosessilämpötila olivat työn suurimmat menetelmiä ja materiaaleja karsivat kriteerit.

Työn teoriaosassa esitellään tutkitut liitosmenetelmät ja niiden prosessit.
Tutkittaviksi valittiin lankabondaus, juotos sekä anisotrooppisesti johtava liimaliitos.
Kirjallisuusselvityksen perusteella anisotrooppisesti johtavat liimat ovat kiinnostava liitosratkaisu vähäisten prosessivaiheiden vuoksi.
Juottaminen on puolestaan menetelmänä tunnettu ja luotettava.
Paksulankabondauksen etu on erittäin laajalti käytetty ja pitkälle kehitetty prosessi.

Anisotrooppisesti johtavia liimoja valittiin työhön kolme, kaksi liimakalvoa ja yksi liimapasta.
Materiaalit valittiin aikaisempien tutkimustulosten perusteella.
Matalalämpötilajuotetta tutkittiin sekä ilman suojausta että kahden underfillsuojausmateriaalin kanssa.
Underfillit valittiin valmistajien suositusten sekä niiden parametrien soveltuvuuden perusteella.
Lankabondauksen tutkimiseen valittiin paksulla, 200 mikrometrin alumiinilangalla tehty liitos.
Paksu lanka on ohutta kestävämpi sekä mekaanisesti että korroosiota vastaan.
Sen suojaukseen valittiin kaksi glob top -materiaalia.

Liitosrakenteiden suorituskykyä tutkittiin rasitustesteissä, jotka mahdollisimman hyvin simuloivat radiosondin käyttöolosuhteita.
Testit osoittivat, että matalalämpötilajuote sekä paksulankabondaus soveltuvat suhteellisen hyvin kosteusanturin liittämiseen.
Suojausmateriaalit eivät sen sijaan osoittautuneet täysin onnistuneesti valituiksi, sillä niiden vaikutus oli monessa tapauksessa anturin suorituskykyä huonontava.
Anisotrooppisesti johtava liima puolestaan osoittautui hyvin haastavaksi prosessoinnin kannalta.
Iso osa liitoksista epäonnistui, joten liimojen toiminnasta ei saatu vertailukelpoista tietoa.
Toimivat näytteet menestyivät kuitenkin hyvin rasitustesteissä.

Työn tulosten perusteella ei voida päätellä, mikä menetelmä soveltuu parhaiten radiosondin kosteusanturin liittämiseen, sillä oikea tuotantoprosessi eroaa merkittävästi työssä käytetyistä menetelmistä.
Tuloksista saatiin paljon tietoa siitä, mihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota materiaalivalintoja tehdessä.
Lisäksi havaittiin, että flip chip -menetelmällä liitetyt rakenteet ovat merkittävästi lankabondattuja liitoksia helpompi ja nopeampi käsitellä, mikä on tärkeää tuotannollisuuden ja prosessin kustannustehokkuuden kannalta.
ED:2009-06-16
INSSI tietueen numero: 37693
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI