haku: @keyword aukio / yhteensä: 4
viite: 1 / 4
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Drufva, Henrik |
| Työn nimi: | Uusi Aukio Damaskokseen - suunnitelma historialliseen kaupunkiin |
| New Bab Touma - plan for a square in a historic city | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Sivut: | 160 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtuurin laitos |
| Oppiaine: | Arkkitehtuurin historia (A-27) |
| Valvoja: | Niskanen, Aino |
| Ohjaaja: | |
| Sijainti: | P1 Ark A | Arkisto |
| Avainsanat: | Damascus Syria urban planning history square old city infill building Damaskos Syyria historiallinen kaupunki vanhakaupunki kaupunkisuunnittelu täydennysrakentaminen aukio |
| Tiivistelmä (fin): | Tässä diplomityössä käsitellään Syyrian arabitasavallan pääkaupungin Damaskoksen historiallisen kaupungin kehitysvaiheita ja esitetään suunnitelma uudesta aukiosta vanhankaupungin muurin Bab Touma -portin yhteyteen. Suunnitelma perustuu historiallisen kaupungin analysointiin ja paikalla tehtyihin henkilökohtaisiin havaintoihin, Damaskoksen monituhatvuotinen historia on kerroksellinen ja sama pätee rakennettuun ympäristöön, jonka vanhimmat näkyvillä olevat osat ovat kaudelta jolloin kaupunki oli osa antiikin Rooman valtakuntaa. Kaupungin historiaa hallitsevat kaupan ja uskonnon sekoittuminen muun muassa pyhiinvaelluksen muodossa. Merkittävä rooli kaupungin synnylle sekä maineelle paratiisina maan päällä on sitä ympäröivä keidas. Roomalaiselta kaudelta on jäljellä joitakin monumentteja restauroituina katukuvassa ja lisäksi muurien sisäisen kaupungin katuverkostossa on vielä luettavissa antiikin aikainen järjestely. Suorakulmainen kaupunkirakenne muuttui jo bysanttilaisella kaudella vapaamuotoisemmaksi ja vähitellen niin sanotun islamilaisen kaupungin mallin mukaiseksi. Kaupungin asema ja merkittävyys on vaihdellut aluetta hallinneiden eri valtakuntien mukaan. Damaskoksessa on merkittäviä islamilaisia muistomerkkejä, joista tärkein on Umaijadi-moskeija. Islamilaisena kautena rakennettiin muitakin uskonnollisia ja kaupallisia rakennuksia. Tärkeimpänä on kuitenkin suqin eli katetun basaarin syntyminen, joka on ehkä tärkein islamilaisen kaupungin tunnusmerkki. Eurooppalainen kulttuurivaikutus alkoi jo osmanivaltakunnan kaudella kauppasuhteiden tiivistyessä i6oo-luvulla, mutta kaupunkirakenteeseen vaikutus saapui vasta i8oo-luvun alkuvuosikymmeninä. Tällöin kaupunkiin tehtiin joitakin eurooppalaistyylisiä kaupunkitiloja. Vanhakaupunki kuitenkin säilytti ilmeensä. Eurooppalaiset vaikutteet jatkuivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ranskan mandaatin aikana, jolloin kaupunkisuunnittelusta tuli myös hallitsemisen keino. Ensimmäinen kaupunginyleissuunnitelma valmistui 1930-luvulla. Itsenäisyyden aikana vuoden 1946 jälkeen kaupunki alkoi kasvaa räjähdysmäisesti. 1930-luvun suunnitelman korvasi vuoden 1968 modernismin hengessä tehty suunnitelma, jonka pääasiallisena pyrkimyksenä oli kaupunkia ympäröivän keitaan suojelu ja liikenneongelmien ratkaiseminen. Valtava väestön kasvu ja urbanisoituminen ovat olleet kuitenkin nopeampia kuin mihin korruptoitunut viranomaisjärjestelmä on pystynyt vastaamaan suunnittelulla. Tästä johtuen puolet kaupungin asukkaista asuu laittomasti rakennetuilla alueilla ja keidas on pitkälti jäänyt rakentamisen alle. Damaskoksen vanhakaupunki on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1979 asti. Se ei kuitenkaan ole estänyt rakennusten rapistumista. Vasta viime vuosina on vanhaakaupunkia alettu kunnostaa. Yhtenä kannustavana tekijänä vanhan korjaamiseen on ollut turismin kasvu. Siihen kuitenkin liittyy myös haasteita tasapainon hakemiseksi suojelun ja palvelujen tarjonnan sekä aitouden säilyttämisen välillä. Suunnitelmaosassa esitetään julkisen tilan muutoksia, jotka tehdään jalankulkijan ja julkisen liikenteen lähtökohdista. Uusi aukio ja siihen liittyvät viheralueet toimivat välittävinä tiloima eri kaupunkirakenteiden ja keitaan välillä. Kaikkien toimenpiteiden lähtökohtana on lisätä elävyyden syntymisen mahdollisuuksia. Suunnitelman täydennysrakennettavalle osalle esitetään kahta vaihtoehtoista ratkaisua: yksittäisiä perinteiseen rakennustapaan perustuvia rakennuksia sekä julkisen rakennuksen mallia, joka sulautuu osaksi perinteistä kaupunkirakennetta. |
| ED: | 2010-04-21 |
INSSI tietueen numero: 39498
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI