haku: @keyword julkisivukorjaus / yhteensä: 4
viite: 1 / 4
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Tähtinen, Lauri |
| Työn nimi: | Toimistorakennuksen julkisivun energiakorjaus |
| Energy-efficient facade renovation of an office building | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Sivut: | 110 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta |
| Oppiaine: | Talonrakennustekniikka (Rak-43) |
| Valvoja: | Sistonen, Esko |
| Ohjaaja: | Matilainen, Pellervo |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | energy renovation energy efficiency facade renovation extra thermal insulation energiakorjaus energiatehokkuus julkisivukorjaus peittävä korjaus vaihtava korjaus lisälämmöneristys rakentamismääräyskokoelma |
| Tiivistelmä (fin): | Tässä työssä selvitetään vuosina 1970 - 1989 rakennettujen toimistorakennusten julkisivurakenteita ja niiden korjaamisesta saatavia energiansäästöjä. Tutkimus rajataan teräsbetonirunkoisiin sandwich-elementeistä tehtyihin ja muurattuihin julkisivuihin. Työn tavoitteena on löytää toimivat konseptit rakennusten energiankulutuksen pienentämiseen, sekä erilaisten määräys- ja energiankulutustasojen mukaisten rakenteiden toteuttamiseen. Toimistorakennusten seinärakenteiden lämmönläpäisykerrointa oli parannettu kahdesti tutkitulla aikavälillä. Vuonna 1975 keskimääräinen eristepaksuus kasvoi 90 millimetristä 120 millimetriin ja vuonna 1985 140 millimetriin. Vastaavat lämmönläpäisykertoimet olivat 0.41, 0.35 ja 0.29 W/m2K. Käyttämällä lähtötietoina määräysten mukaisia lämmönläpäisykertoimia, laskettiin eri-ikäisille rakennuksille sekä peittävästä että vaihtavasta korjauksesta saatavat energiansäästöt eristepaksuuden funktiona, erilaisia eristemateriaaleja käyttäen. Näiden tulosten perusteella määritettiin kuinka paljon ja millä materiaaleilla eri-ikäisiä rakennuksia kannattaa eristää. Lisäksi laskettiin kuinka paljon ja minkälaista lisäeristystä eri-ikäiset rakennukset tarvitsevat, jotta niistä voidaan tehdä matalaenergia- tai passiivitaloja tai uudet rakentamismääräykset täyttäviä rakennuksia. Tehdyistä laskelmista pääteltiin, että nykyinen lisälämmöneristystaso on hyvin lähellä mineraalivillan optimipaksuutta, eikä lisäeristystä kannata paksuntaa. Mikäli korjauksella kuitenkin halutaan saavuttaa jokin tietty taso, riittää mineraalivillan eristyskyky vielä vuoden 2010 rakentamismääräysten mukaisten rakennusten toteuttamiseen. Lisälämmöneristäminen matalaenergiatasoon ei mineraalivillaa käyttäen enää kannata, mutta se voidaan toteuttaa polyuretaanilla. Passiivitalojen toteuttamiseen järkevillä eristepaksuuksilla tarvitaan nykyistä huomattavasti tehokkaampia eristeitä. |
| Tiivistelmä (eng): | The first goal of this thesis is to determine the commonly used fa9ade structures of office buildings built between the years of 1970-1989. The second goal is to determine how much energy savings could be obtained by fa9ade renovation of those buildings. The study is limited to buildings with reinforced concrete hull and facades made out of sandwich elements or by masonry. The aim of this study is to find the renovation-concepts to reduce energy consumption m office buildings, and to fulfil different building regulations. Thermal transmittance of office buildings wall structures were improved twice during the studied period. In 1975, the average insulation thickness increased from 90 mm to 120 mm and in 1985 to 140 mm. Coefficient thermal transmittances were 0.41, 0.35 and 0.29 W/m2K. Energy savings from external insulation and reconstruction of the insulation of buildings of different ages were calculated with a variety of insulation materials and thicknesses, using thermal transmittances from old regulations as input data. Based on these findings the optimal thicknesses and materials for buildings of different ages and facade structures were determined. The amount and type of additional insulation needed to upgrade buildings of different ages to low-energy or passive level, or to fulfil new building regulations, were also calculated. Based on the calculations, it was concluded that the current level of external insulation used in many renovations is very close to the optimal thickness of mineral wool and therefore it should not be changed. However, if a certain level of energy consumption is to be achieved, better insulation materials are soon needed. The insulation capacity of mineral wool is only efficient for the implementation of the year 2010 regulations. The amount of thermal insulation needed to achieve the low-energy level no longer favours the use of mineral wool. Therefore polyurethane should be used instead. To create passive houses, new and greatly more efficient insulation materials are needed to maintain sensible insulation thicknesses. |
| ED: | 2010-07-14 |
INSSI tietueen numero: 39933
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI