haku: @keyword Finnish Transport agency / yhteensä: 4
viite: 3 / 4
| Tekijä: | Naukkarinen, Mia |
| Työn nimi: | Kauppamerenkulun ja muun hyötyliikenteen vesiväylät maakuntakaavoituksessa - nykytila ja kehitysmahdollisuudet Liikenneviraston näkökulmasta |
| Role of waterways of merchant shipping regional planning - present state and potential for development from the Finnish Transport Agency's viewpoint | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Sivut: | 104 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta |
| Oppiaine: | Vesitalous ja vesirakennus (Yhd-12) |
| Valvoja: | Koivusalo, Harri |
| Ohjaaja: | Holm, Olli |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | waterways regional planning Finnish Transport Agency vesiväylät maakuntakaavoitus Liikennevirasto |
| Tiivistelmä (fin): | Vesiväylien asema maakuntakaavoituksessa poikkeaa muista liikennemuodoista, sillä kaavoitus ei ohjaa vesiliikenteen kehittämistä samalla tavoin kuin muuta liikennettä. Vesiväyliä ei ole tähän mennessä koettu vahvaksi osaksi maankäytön suunnittelua, vaikka liikennejärjestelmäsuunnittelun näkökulmasta myös vesiliikenteen huomiointi olisi tärkeää. Tässä työssä selvitetään, miten kauppamerenkulun ja muita hyötyliikenteen vesiväyliä käsitellään maakuntakaavoituksessa ja miten vesiväyliä tulisi käsitellä tulevaisuuden maakuntakaavoituksessa. Teoriaosassa esitellään vesiväylien ja merenkulun ominaispiirteet sekä kaavoituksen ja liikennejärjestelmä-käsitteen perusteet. Vesiväylien asemaa maakuntakaavoituksessa käsitellään myös kansainvälisestä näkökulmasta muutamien eurooppalaisten maiden osalta. Käytännön tutkimustyössä tarkastellaan viimeisimpiä Suomen maakuntakaavoja, osallistumis- ja arviointisuunnitelmia sekä kaavoista annettuja MKL: n kaavalausuntoja. Työtä varten haastateltiin myös Liikenneviraston Meriosaston asiantuntijoita sekä maakuntaliitoille tehtiin erillinen kysely. Tulosten perusteella nykyisin vesiväyliä käsitellään hyvin vaihtelevalla tarkkuudella ja laajuudella maakuntakaavoissa. Väylien esitystavat eivät ole yhtenäisiä, sillä kaavamerkintäohjeita sovelletaan hyvin usein. Ympäristöministeriön ohjeen mukaisilla merkinnöillä ei voida erotella uusia tai kehitettäviä väyliä nykyisistä, eivätkä väyläluokkien VL1-VL3 väylät (kauppamerenkulku ja muu hyötyliikenne) erotu muista pienemmistä väylistä selkeästi. Haastatteluiden ja kyselyyn vastanneiden mukaan maakuntaliittojen ja Liikenneviraston Meriosaston välisessä yhteistyössä ei ole merkittäviä ongelmakohtia, mutta molempien osapuolten mielestä yhteistyötä ja erityisesti vesiväyliin liittyvää tietämystä sekä yleistä tiedonvaihtoa voisi tulevaisuudessa kehittää. Mikäli vesiväylien roolia maakuntakaavoituksessa halutaan yleisesti vahvistaa, on vesiliikennettä käsiteltävä yhtenäisemmällä tavalla maakuntaliittojen tasolla. Käytännössä kaavojen tietosisältöä voidaan vesiväylien osalta lisätä mm. nykyistä laajemmilla vesiväylien kaavamerkintätavoilla ja kattavalla vesiliikenteen selostusosalla. Merkintöjen yhtenäisyys vaatii nykyistä tiukempaa ohjausta ja kaavanlaatijoilta uusien tapojen käyttöönottoa. Vesiväylien aseman kehittäminen niin liikennejärjestelmäsuunnittelun kuin maakuntatason maankäytön suunnittelun osalta vaatii Liikenneviraston, maakuntaliittojen sekä ministeriöiden aktiivista yhteistyötä sekä yhtenäistä näkemystä vesiliikenteen kehityssuunnista. |
| Tiivistelmä (eng): | The position of water transportation differs from other forms of traffic in regional planning because land use planning does not guide waterways by the law. So far the waterways have not had a strong role in land use plans despite the development of and need for integrated transportation system. The purpose of the study is to specify the role of the fairways for merchant shipping (FMA's waterway classes 1-3), and how this matter could be developed in regional plans. The theoretical part includes the basics of the waterways and Finnish maritime policy, land use policy and the introduction of integrated transportation system. There is also a review of foreign prevailing practices in regional planning and how the waterways are considered in land use planning in European countries. The empirical study focuses on the latest Finnish regional plans, participation and assessment schemes (OAS documents) and the Finnish Maritime Administration's statements about the plans. Specialists on sea traffic and regional planning were also interviewed and the query was addressed to planning specialists in regional councils. The main results show that the role of the waterways is incoherent on regional plans. All the plan symbols referred to water traffic are varying remarkably from the recommended symbols. In addition, there is a lack of recommended symbols which could illustrate new waterways, and the ones which would separate major freight ways from the smaller ones. According to the answers from the query and the interviews, cooperation between the regional councils and The Finnish Transport Agency is going well without any major problems. Nevertheless, both sides support the development of the cooperation and exchanging opinions and increasing knowledge of waterways among the regional councils in future. If the common opinion among all the stakeholders supports enhancing the role of waterways in regional plans, one should pay more attention to unify the content of the plans. In practice, this means that one uses more plan symbols and pays more attention to the description of the plan to give an extensive viewpoint to regional waterways. The unified plan symbols need more intensive guidance and adaption of new modes of operations. Altogether, developing the waterways as a part of integrated transportation system and regional plans require more active cooperation and coherent opinions between the Finnish Transport Agency, regional councils and national ministries. |
| ED: | 2010-09-28 |
INSSI tietueen numero: 40995
+ lisää koriin
INSSI