haku: @keyword vakava reaktorionnettomuus / yhteensä: 4
hakutulos-lista
viite: 1 / 4
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kalilainen, Jarmo
Työn nimi:Chemical reactions on primary circuit surfaces and their effect on fission product transport in a severe nuclear accidents
Kemialliset reaktiot primääripiirin pinnalla sekä niiden vaikutukset fissiotuotteiden kulkeutumiseen vakavissa reaktorionnettomuuksissa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2010
Sivut:60      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta
Oppiaine:Ydin- ja energiatekniikka   (Tfy-56)
Valvoja:Salomaa, Rainer
Ohjaaja:Auvinen, Ari ; Kärkelä, Teemu
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  14   | Arkisto
Avainsanat:aerosol
ionide
primary circuit
severe nuclear accident
aerosoli
jodi
primääripiiri
vakava reaktorionnettomuus
Tiivistelmä (fin): Työn tarkoituksena oli tutkia vakavassa ydinonnettomuudessa primääripiirin pinnalla tapahtuvia kemiallisia reaktioita, ja niiden vaikutusta fissiotuotteiden kulkeutumiseen.
Erityisesti tutkittiin kaasumaisen jodin kulkeutumista.
Jodilähteenä kokeissa käytettiin cesiumjodidia.
Lisäksi tutkittiin molybdeenin ja boorin vaikutusta jodin kulkeutumiseen.

Kokeellinen työ käsitti yhteensä kuusi koetta joissa kaikissa käytettiin eri lähtöaine höyrystysastia yhdistelmiä.
Höyrystysastia materiaaleina käytettiin keraamia sekä ruostumatonta terästä.
Kokeiden aikana kantokaasun koostumusta muutettiin lisäämällä siihen erimääriä vetyä.

Kokeiden alussa höyrystysastia lähtöaineineen asetettiin reaktiouuniin, joka lämmitettiin to 650 °C.
Kokeessa syntyneet kaasumaiset reaktiotuotteet kerättiin kuplituspulloihin, ja aerosolihiukkaset PTFE filtterille.
Aerosolien massa- sekä hiukkaspitoisuuksia mitattiin TEOM ja SMPS mittalaitteilla.
Aerosolihiukkasia sekä höyrystysastioiden poikkileikkaus näytteitä tutkittiin myös EDS analyysin avulla. vesihöyryn pitoisuutta koelaitteistossa mitattiin FTIR mittalaitteella.

Kun pelkkää cesiumjodidia käytettiin lähtöaineena, korkeintaan 20 % kaikesta vapautuneesta jodista oli kaasua.
Loput jodista vapautui aerosolihiukkasina, jotka hyvin todennäköisesti olivat cesiumjodidia.
Kun vedyn määrää kantokaasussa lisättiin, kaasumaisen jodin määrä reaktio tuotteissa putosi.
Kun lähtöaineisiin lisättiin booria, höyrystysastianpinnalle muodostui kokeen aikana cesiumboraatti lasikerros.
Boori pidätti suurimman osan cesiumista sekä pienen osan jodista.
Tämän seurauksena suuri osa vapautuneesta jodista oli kaasumaisessa muodossa.
Kun molybdeenia lisättiin lähtöaineisiin, vapautui suurin osa jodista jälleen kaasuna.
Oksidoitu molybdeeni reagoi cesiumjodidin kanssa, vapauttaen kaasumaista jodia.
Erityisesti ruostumattoman teräksen ollessa käytössä höyrystysastia materiaalina, huomattiin että kaasumaista jodia vapautui hyvin suuria määriä, ilma että muutokset vety konsentraatiossa aiheuttivat siihen suuria muutoksia.
Teräsastiaa käytettäessä, huomattiin myös että pieni määrä molybdeenia vapautui aerosolihiukkasina.
Nämä hiukkaset olivat mitä ilmeisimminkin joko cesiummolybdaattia, molybdeenioksidia tai molempia.
Tiivistelmä (eng): The objective of this work was to examine the chemical reactions taking place on primary circuit surfaces and their effect on fission product transport in a severe nuclear accident.
Especially transport of gaseous and solid iodine was studied.
Caesium iodide was used as precursor material for iodine compound.
Also, effects of molybdenum and boron on transport of iodine were investigated.

Six experiments with different precursor materials were conducted.
Before each experiment, precursor materials were placed in an evaporation crucible.
To determine the effect of the surface on the reactions, alumina or oxidized stainless steel were used as evaporation crucible material.
During each experiment, the amount of hydrogen in the carrier gas was varied, in order to determine its effects on reactions of precursor material.
Before each experiment, the crucible was placed inside a furnace which was heated to 650 °C.
The gaseous reaction products formed in the crucible were trapped in bubbling bottles, and aerosol particles were collected in PTFE filters.
The properties of aerosol reaction products, such as mass concentration and particle size distribution, were monitored with online measurement devices, such as TEOM and SMPS.
The aerosol particles, as well as the crosscut samples created from the crucibles after the experiments, were also analysed with SEM and EDS.
The water vapour concentration during the experiments was monitored with FTIR.

The experiments showed that when CsI alone was used as precursor, as much as 20% of the released iodine was in gaseous form and rest was in aerosol particles.
Aerosol particles were most likely caesium iodide.
As the amount of hydrogen in the carrier gas was increased, the fraction of gaseous iodine dropped.
When boron was added to the precursor, a glassy caesium borate glass surface was formed on the crucible.
Boron trapped most of the caesium and some fraction of iodine, causing almost all released iodine to be in gaseous form.
When molybdenum was introduced in the precursor, most of the iodine was again released in gaseous form.
Oxidized Mo reacted with caesium releasing iodine from CsI.
The effect of molybdenum on iodine transport depended much on hydrogen concentration and was observed to be substantially greater on stainless steel surface.
When stainless steel crucible was used, Mo was found in small amounts from aerosol products, indicating that it was probably released as caesium molybdate or as molybdenum oxide.
ED:2010-11-15
INSSI tietueen numero: 41306
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI