haku: @keyword user involvement / yhteensä: 4
viite: 2 / 4
Tekijä:Tuomela, Saara
Työn nimi:Lead-user identification, involvement and motivation in business-to-business context
Edelläkäyttäjien tunnistaminen, osallistaminen ja motivointi yritystenvälisessä kontekstissa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2013
Sivut:v + 98 + liitt. (+6)      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Perustieteiden korkeakoulu
Oppiaine:Työpsykologia ja johtaminen   (TU-53)
Valvoja:Järvenpää, Eila
Ohjaaja:Helminen, Pia ; Gunst, Joakim
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201312198158
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  7928   | Arkisto
Avainsanat:lead user
user innovation
user involvement
user motivation
flexible and collaborative work
edelläkäyttäjä
käyttäjäinnovaatio
käyttäjän osallistaminen
käyttäjän motivointi
joustava ja yhteistoiminnallinen työ
Tiivistelmä (fin): Tutkimuksen aiheena ovat eri menetelmät edelläkäyttäjien tunnistamiseen sekä eri osallistamis- ja motivointimenetelmät, joilla voidaan varmistaa edelläkäyttäjien osallistuminen yritysten tuote- ja palvelukehitysprosesseihin.
Tutkimuskysymykset ovat: 1) kuinka tunnistaa edelläkäyttäjiä joustavan ja yhteistoiminnallisen työn kontekstissa ja 2) kuinka parhaiten osallistaa ja motivoida edelläkäyttäjiä sekä konsultointipalveluiden että ohjelmistokehityksen tuote- ja palvelukehitysprosesseihin joustavan ja yhteistoiminnallisen työn kontekstissa.

Työn empirinen osuus toteutettiin uutta edelläkäyttäjien tunnistamismenetelmää "Mountaineering":ia hyödyntäen.
Menetelmässä tutkija käyttää eri tunnistamismenetelmiä vuorotellen löytääkseen käyttäjät, jotka ovat muihin verrattuna edelläkävijöitä.
Joustavan ja yhteistoiminnallisen työn konteksti poikkeaa kaikista aiemmin tehdyistä edelläkäyttäjätutkimuksista, sillä aiemmat tutkimukset on toteutettu teknisissä ympäristöissä, kun taas tutkimuksen konteksti käsittelee sosiaalisia innovaatioita.

Kaikkiaan 22 käyttäjää haastateltiin.
Tutkimuksessa oli mukana käyttäjiä Suomesta, Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta. 137 muuta tutkimuskohdetta kuten käyttäjää, organisaatiota tai tapahtumaa oli myös osana tutkimusta. 22 haastatellusta käyttäjästä 11 todettiin olevan edelläkäyttäjiä.
Edelläkäyttäjien todettiin olevan hyvin verkottuneita keskenään jopa maiden rajat ylittäen.
Tutkimuskohteille tehty verkostoanalyysi osoitti samojen käyttäjien olevan toisten käyttäjien mielestä asiantuntevia tutkimusaiheesta, eli joustavasta ja yhteistoiminnallisesta työstä.
Kaikki haastatellut käyttäjät olivat sitä mieltä, että tietotyön yleistyminen johtaa myös joustavien työtapojen yleistymiseen.

Tutkimuksessa ehdotettiin parhaita käytäntöjä yrityksille, jotka haluavat osallistaa ja motivoida edelläkäyttäjiä tuote- ja palvelukehitysprosesseihinsa.
Näitä ovat esimerkiksi edelläkäyttäjätyöpajan järjestäminen ja huolellinen suunnittelu: työpajassa on tarkoitus konseptoida uusia ideoita ja käyttää tähän erilaisia osallistavan suunnittelun menetelmiä.
Edelläkäyttäjähankkeen vetäjäksi suositellaan poikkitieteellistä tiimiä, jonka insentiivien on oltava linjassa projektin tavoitteiden kanssa.
Työpajaan osallistuvia käyttäjiä suositellaan kiitettävän julkisesti ja hankkeen vetäjien on varmistettava, että edelläkäyttäjille muodostuu tunne osavastuullisuudesta tuotteen kehityksessä.
Tutkimus ehdottaa, että osallistamisprosessista viestiminen esimerkiksi yritysblogin kautta rakentaa mielikuvaa ja brändiä yrityksestä edelläkävijänä ja alan innovoijana.
Tiivistelmä (eng): The research studies different identification, involvement, and motivation methods and practices for lead users to be incorporated in firms' product and service development processes.
The research questions are: 1) How to identify lead users in the field of flexible and collaborative work, and 2) How to best involve and motivate lead users in the product development process of both consulting services and software development in the field of flexible and collaborative work.

The empirical research was conducted with a novel approach called Mountaineering, where a number of methods are used sequentially in order to reach the most leading-edge users.

The context of flexible and collaborative work was different from all previous lead user studies in a sense that none of those have been conducted in a field of social innovations, but in very technical domains.

In total 22 user interviews were conducted with users from Finland, the United States and the United Kingdom, and another 137 leads in the identification process were a part of the research.
Out of the 22 interviewed users, 11 were identified as lead users.
The lead users were found to be well connected to one another even across country borders.
A network analysis about the interconnectedness of all leads used in the research showed how users viewed the same users to be knowledgeable within the topic of research, i.e. flexible and collaborative work.
All interviewed users shared a view towards an increase in knowledge work and therefore the need to accommodate to people's wishes to work in more flexible terms.

A number of best practices for the involvement and motivation of lead users were also provided.
Those were for example organizing and carefully planning a workshop where users engage in participatory design methods and conceptualize new product ideas, putting an interdisciplinary team in charge of the project and aligning incentives with them, and giving users recognition and a sense of ownership of the product being developed.
Also, communicating about the involvement process externally in e.g. a company blog was proposed to increase the company's brand as a leading-edge innovator in the field.
ED:2013-12-18
INSSI tietueen numero: 48235
+ lisää koriin
INSSI