haku: @supervisor Huovinen, Seppo / yhteensä: 42
viite: 26 / 42
Tekijä: | Gröning, Bengt |
Työn nimi: | Betonirakenteita suojaavat pinnoitteet ja niiden kosteustekninen kestävyys |
Moisture durability of concrete protective coatings | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 1998 |
Sivut: | 79 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osasto |
Oppiaine: | Talonrakennustekniikka (Rak-43) |
Valvoja: | Huovinen, Seppo |
Ohjaaja: | Valtanen, Kari |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
Avainsanat: | betonirakenteen suojaaminen epäorgaaninen pinnoite orgaaninen pinnoita kosteustekniikka hengittävyys concrete protection inorganic coating organic coating water vapour permeability |
Tiivistelmä (fin): | Diplomityön teoreettisessa osassa esitetään kirjallisuuden ja betonimääräysten pohjalta betonin suojaamistarve ja siihen liittyvät pinnoitusratkaisut. Työhön sisältyvissä laboratoriotutkimuksissa on perehdytty pinnoitteiden kosteustekniseen kestävyyteen betonirakenteen suojana. Sandwich-betonielementtitalojen yleisin vauriotyyppi on ulkokuoren sisäpinnan pakkasrapautuminen. Olennaista ulkokuoren toimivuuden kannalta on että kosteus pääsee rakenteesta pois. Pinnoitteen hengittävyys on siis hyvin keskeinen käsite. Markkinoilla on ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan hyvin erilaiset pinnoitteet. Käyttötarkoituksiltaan vastaavanlaisilla pinnoitteilla on myös keskenään hyvin erilaiset ominaisuudet. Siksi on tässä työssä tutkittu sekä epäorgaanisia että orgaanisia pinnoitteita. Työ on tehty CT Laastien toimeksiannosta ja palvelee kyseisen yrityksen tuotekehitystä. Laboratoriokokeiden ensimmäisessä osassa tarkkailtiin pinnoitteisiin kapillaarialueella kohdistuvia rasituksia ja olosuhteita. Hyvää kapillaarialueen pinnoitetta kuvaavat hyvä alustan epätasaisuuksien silloitus- ja täyttökyky sekä kyky imeytyä kapillaarisesti alustaan. Tällaiset pinnoitteet sisältävät suuria partikkeleita. Niiden viskositeetti on pieni. Pinnoitteen imeytyminen alustaan lisää pinnoitteen tartuntalujuutta alustaansa. Kapillaarisesta imusta johtuva vastapaine voi muodostua pinnoitteen ja alustan välisiin yksittäisiin kapillaarihuokosiin. Pinnoitteeseen näin ollen kohdistuva rasitus on seuraus siitä, ettei kehittynyt paine pääse purkautumaan pinnoitekalvon läpi. Rasitus johtaa pinnoitteen irtoamiseen alustastaan. Tästä korostuu pinnoitteen riittävän hengittävyyden merkitys. Alustaan hyvin kapillaarisesti tarttuva pinnoite todettiin myös läpäisevän vesihöyryä hyvin. Iso raekoko yhdistettynä alhaiseen viskositeettiin takaa paitsi tarttuvuutta myös asiallista kuivumista. Poikkeuksena tähän sääntöön voidaan pitää toista kokeissa esiintyvää orgaanista pinnoitetta. Tutkimustuloksista oli myös havaittavissa että parhaimmat tulokset saavuttivat ne pinnoitteet, jotka jo rakenteen ollessa rasitettu välittivät kosteutta hyvin. |
ED: | 1999-02-08 |
INSSI tietueen numero: 13997
+ lisää koriin
INSSI