haku: @keyword Project / yhteensä: 43
viite: 29 / 43
| Tekijä: | Känsälä, Taneli |
| Työn nimi: | Performance Control and Measurement in Project Equipment Delivery Process |
| Projektitoimitusketjun hallinta ja soveltuvat mittarit | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2005 |
| Sivut: | 109 s. + liitt. Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Automaatio- ja systeemitekniikan osasto |
| Oppiaine: | Teollisuustalous (TU-22) |
| Valvoja: | Artto, Karlos |
| Ohjaaja: | Kärkkäinen, Mikko |
| Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/92739 |
| OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
| Sijainti: | P1 Ark TKK 6686 | Arkisto |
| Avainsanat: | project supply chain performance measurement projekti toimitusketju toiminnan tehokkuuden mittarit |
| Tiivistelmä (fin): | Projektimuotoinen ajattelu on viime vuosien aikana levinnyt jatkuvasti uusiin liiketoimintaympäristöihin. Tässä diplomityössä haasteena oli yksittäisten projektien hallinnan yhdistäminen koko toimitusketjun ohjaukseen liittyviin päivittäisiin toimintoihin. Käytännön tutkimuskohteena työssä oli Metso Automationin laitetoimitusprojektien tuotanto- ja toimitusprosessi. Varsinainen tutkimuskysymys kuului seuraavasti: minkälaisia instrumentteja tarvitaan projektin laitetoimitusprosessin operatiivisen tehokkuuden mittaamiseen ja hallintaan? Ongelma jakaantui edelleen kahteen tarkempaan kysymykseen. Ensinnäkin, soveltuvatko perinteiset toimitusketjun hallintaan tarkoitetut mittarit ja ohjausmenetelmät projektin laitetoimitusprosessin hallintaan? Ja toiseksi, soveltuvatko projektin hallintaa varten kehitetyt mittarit ja ohjausmenetelmät laitetoimitusprosessin operatiivisen tehokkuuden mittaamiseen ja ohjaamiseen? Diplomityön tutkimusmenetelmiä olivat kirjallisuustutkimus sekä empiirinen tapaustutkimus Metso Automationilla. Kirjallisuuskatsauksessa syvennyttiin projektin hallintaan ja toimitusketjun hallintaan liittyvään teoriaan. Painopiste tutkimuksessa oli näihin ympäristöihin soveltuvien toiminnan tehokkuuden mittarien tarkastelussa. Myös kirjallisuutta liittyen toimitusketjun ja projektiympäristön yhdistämiseen analysoitiin. Empiirinen tutkimus puolestaan käsitti haastattelukierroksen avulla toteutetun projektien toimitusprosessin nykytilan kartoitukseen, sekä käytännön projektien seurannan avulla suoritetun kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen tapaustutkimuksen. Kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen tutkimuksen perusteella tultiin siihen tulokseen, että projektin laitetoimitusprosessi on oma erityinen ympäristönsä, jonka ohjaamiseen ja mittaamiseen tarvitaan omat erityiset instrumenttinsa. Seurattujen projektien perusteella pääteltiin, että perinteiset toimitusketjun ohjausmekanismit ja mittarit eivät onnistu ottamaan huomioon yksittäisen projektikokonaisuuksien toimitusketjun päivittäiselle toiminnalle asettamia vaatimuksia. Myöskään projektin hallintaan kehitetyt instrumentit eivät ulottuneet seuraamaan tai ohjaamaan toimitusketjun päivittäisiä toimintoja. Tehdyn tutkimuksen käytännön tuloksia olivat diplomityön lopussa esitetyt parannusehdotukset Metso Automationin projektien laitetoimitusprosessin kehittämiseksi. Ehdotukset jakaantuivat kolmeen osaan: (1) toimitusprosessin seurantaan ja ohjaamiseen tarvittavien instrumenttinen kehittäminen, (2) toimitusprosessin operatiivisen tehokkuuden mittaamiseen tarvittavien mittarien kehittäminen, sekä (3) yksittäisten projektien hallinnan integroiminen tehokkaammin toimitusketjun päivittäistoimintojen ohjaukseen. Tehdyt kehitysehdotukset validoitiin käymällä tuloksia läpi kahdessa Metso Automationin tilaisuudessa, johon osallistui toimitusketjun ja projektien hallinnan asiantuntijoita sekä yrityksen johtoryhmä jäseniä. Diplomityön pohjalta käynnistettiin kehitysprojekti, jonka tavoitteena on uudistaa projektien nykyinen seuranta- ja raportointimalli. |
| ED: | 2005-06-29 |
INSSI tietueen numero: 28960
+ lisää koriin
INSSI