haku: @instructor Ahonen-Rainio, Paula / yhteensä: 43
hakutulos-lista
viite: 39 / 43
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Hämäläinen, Taru
Työn nimi:Painettujen merikarttojen ulkoasun kehittyminen Suomen alueella
Development of the layout of the printed sea charts in the Finland's area area
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:x + 105      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Maanmittausosasto
Oppiaine:Kartografia ja geoinformatiikka   (Maa-123)
Valvoja:Virrantaus, Kirsi
Ohjaaja:Ahonen-Rainio, Paula
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark M80     | Arkisto
Avainsanat:sea chart
symbology
production engineering
history
merikartta
symboliikka
tuotantotekniikka
historia
Tiivistelmä (fin): Työn tavoitteena oli selvittää merkittävimpiä ulkoasun muutoksia painetuissa merikartoissa sekä syitä siihen, miksi muutokset ovat tapahtuneet.
Työssä tutkittiin erityisesti karttojen rantaviivan tarkkuutta sekä symboliikan kehittymistä.
Työssä tarkasteltiin merenmittausmenetelmien ja Merenkulkulaitoksen historiaa kirjallisuustutkimuksena, jota täydennettiin haastattelemalla Merenkulkulaitoksen työntekijöitä.
Tämä katsaus antaa yleiskuvan siitä, kuinka merikartat ovat saaneet alkunsa ja miten niiden ulkoasu on kehittynyt nykyisen kaltaiseksi.

Työssä tutkittiin empiirisesti yhteensä 16 painettua karttaa Merenkulkulaitoksen arkistosta.
Kartat ovat Ruotsin vallan, Venäjän vallan ja Suomen itsenäisyyden ajoilta aina 1750-luvulta nykypäiviin asti.
Tutkimusalueeksi valittiin Hangon seutu, koska meriliikenne on ollut siellä vilkasta ja täten alueesta on tehty jo varhain merikarttoja.
Karttojen ulkoasuun ovat vaikuttaneet kulloinkin sen aikakauden merenmittaus- ja navigointitekniikka sekä kartankäyttäjien vaatimukset, poliittiset intressit sekä standardit, tuotantotekniikka ja Suomen luonnonympäristö.

Suurimmat muutokset kartoilla ovat olleet käsin piirretyn mustavalkoisen kartan muuttuminen värilliseksi kehittyneen painotekniikan ansiosta, tietokoneavusteiseen karttatuotantoon siirtyminen, jolloin karttakohteiden määrä lisääntyi kartoissa ja kartanpiirtäjän persoonallinen kädenjälki katosi, ja IHO:n standardin käyttöönotto, joka toi uudet värit ja uusia symboleita kartoille.
Karttojen symboliikka on kehittynyt pikkuhiljaa nykyisenlaiseksi ja täsmentynyt yhä tarkemman karttatiedon esittäjäksi.
Rantaviivojen tarkkuutta tutkittiin kahdesta erikokoisesta alueesta lukemalla koordinaatteja ja vertaamalla rantaviivan muotoa silmävaraisesti.
Tarkkuudesta huomattiin, että leveyspiirit on mitattu aina melko tarkasti, mutta pituuspiirissä on ollut virhettä enemmän.
Rantaviivojen muoto on tunnistettavissa vanhimpia tarkasteltuja karttoja lukuun ottamatta.
ED:2006-12-27
INSSI tietueen numero: 32818
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI