haku: @supervisor Eloranta, Eero / yhteensä: 449
viite: 18 / 449
Tekijä:Lyytikäinen, Anna
Työn nimi:A pre-study for capital expenditure reporting tool
Alkuselvitys käyttöomaisuuden raportointityökalulle
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2014
Sivut:vi + 87 s. + liitt. 2      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Perustieteiden korkeakoulu
Oppiaine:Teollisuustalous   (TU-22)
Valvoja:Eloranta, Eero
Ohjaaja:Kaappola, Samuli
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201507013733
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  1760   | Arkisto
Avainsanat:capital expenditure
reporting system
requirements elicitation
käyttöomaisuus
raportointijärjestelmä
vaatimusten selvittäminen
Tiivistelmä (fin): Tämän diplomityön tavoitteena on tehdä alkuselvitys käyttöomaisuuden raportointityökalua varten.
Työkalun on tarkoitus toimia aggregointityökaluna, joka automatisoi datan kokoamisen sekä edesauttaa käyttöomaisuuslukujen syöttöä, jaottelua ja täsmäytystä.
Lisäksi työkalu helpottaa käyttöomaisuusdatan pohjalta kootun loppuraportin muodostamista.

Diplomityön teoriaosassa määritellään aluksi käyttöomaisuus, sen konteksti ja yhteydet muihin tutkimuksen kannalta olennaisiin käsitteisiin.
Tämän jälkeen esitellään projektin hallintaan ja prosessin kehittämiseen liittyvää kirjallisuutta pääpainona prosessin kehityselinkaari.
Seuraavaksi perehdytään systeemien kehittämiseen sekä niiden vaatimusten muodostamiseen liittyviin käsitteisiin ja malleihin.
Tällöin keskitytään vaatimusten luokitteluun ja niiden selvittämistekniikoihin.
Lisäksi tutustutaan ketterään ohjelmistokehitykseen ilmiönä ja ideologiana, minkä jälkeen esitellään yleisesti muutama ketterän ohjelmistokehityksen metodologia.
Lopuksi nämä metodologiat arvioidaan tämän diplomityön näkökulmasta, minkä jälkeen niistä valitaan sopivin tämän työkalun kannalta.

Työn empiirinen osa sisältää työkalun alkuselvityksen.
Ensin selvitetään ja kuvataan tämän hetkinen käyttöomaisuuden raportointiprosessi, minkä avulla saadaan muodostettua työkalun perustana olevat vaatimukset, jotka myös luokitellaan.
Seuraavaksi tarjotaan kaksi teknologiavaihtoehtoa työkalua varten, joita vertaillaan tämän tutkimuksen näkökulmasta ja valitaan niistä sopivin vaihtoehto.
Tämän jälkeen esitellään kolme parannettua prosessimallia käyttöomaisuuden raportoinnista.
Nämä prosessimallit eroavat toisistaan käyttöomaisuuden raportointityökalun sekä lähdejärjestelmien automatisointiasteen osalta.
Empiirisen osan lopuksi kehitetään työkalun alustava toteutussuunnitelma, joka sisältää karkean tason ehdotuksen kuhunkin toteutussyklin iteraatioon sisällytettävistä toiminnallisuuksista ja näkökulmista.
Tiivistelmä (eng): The aim of this thesis is to conduct a pre-study of capital expenditure (capex) reporting tool.
The purpose of this tool is to function as an aggregation tool that would automate the data aggregation and enhance the input, categorisation and balance of capital expenditure figures.
In addition, the tool facilitates the formulation of financial report based on capex data.

The theoretical part provides first a definition for capital expenditure.
Moreover, the context and connections between capex and relevant concepts are reviewed.
Next, project management and process improvement theory is introduced, in which the emphasis is on the process improvement life cycle.
Thereafter, systems engineering and requirements engineering literature is presented, including a requirements categorisation model and some requirements elicitation techniques.
Afterwards, the agile software development is described as a phenomenon, which is continued by presenting some agile methodologies.
Finally, these methodologies are evaluated from this thesis point of view and the most convenient one is selected.

The empirical part introduces the pre-study for the tool.
Firstly, the current capex reporting process is examined and described.
Based on the process investigation, high level base requirements are elicited and categorised.
Secondly, two technology alternatives for the tool are introduced, compared from the viewpoint of this study and the more suitable alternative is chosen.
Thirdly, three enhanced capex reporting process models are provided.
These processes differ in terms of automation degree both regarding the capex reporting tool and source systems.
The empirical part is concluded with a preliminary implementation plan, in which a broad level suggestion about the functionalities and aspects involved is offered for all iterations in the implementation.
ED:2014-07-02
INSSI tietueen numero: 49371
+ lisää koriin
INSSI