haku: @keyword sosiaalinen media / yhteensä: 47
viite: 40 / 47
Tekijä:Valtari, Annika
Työn nimi:Web 2.0 User Experience: Social Media and Ajax Technology
Web 2.0 käyttökokemus: Sosiaalinen media ja Ajax-tekniikka
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:viii + 59 s. + liitt. 6      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta
Oppiaine:Tietoliikennetekniikka   (S-72)
Valvoja:Korhonen, Timo
Ohjaaja:Vastamäki, Raimo
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201203091375
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:Ajax
rich user experience
social media
social networking
usability
user experience
user participation
Web 2.0
käytettävyys
käyttäjien osallistuminen
käyttökokemus
rikas käyttökokemus
sosiaalinen media
sosiaalinen verkostoituminen
Tiivistelmä (fin): Web 2.0 -termi on yhteinen nimitys Internetin uusille tekniikoille, liiketoimintamalleille sekä sosiaalisille trendeille.
Tämä tutkimus keskittyy sosiaaliseen mediaan, jolle on tyypillistä käyttäjien osallistuminen palvelujen sisällöntuotantoon sekä sosiaalisen verkostoitumisen tukeminen esimerkiksi yhteisöpalvelu Facebookin välityksellä.
Tutkimuksen toisena kohteena on Ajax-tekniikka, joka mahdollistaa rikkaan käyttökokemuksen esimerkiksi antamalla käyttäjän raahata käyttöliittymän elementtejä.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten käyttäjät kokevat Web 2.0 -ominaisuudet.
Käyttökokemus koostuu paljon muustakin kuin käytettävyydestä, kuten käyttäjän tarpeista ja odotuksista sekä käytetyn palvelun käyttötarkoituksesta.
Tutkimuksen kohteena ovat sekä sosiaalisen median että Ajaxin tarjoamat mahdollisuudet kuten myös niiden aiheuttamat käytettävyysongelmat.
Lisäksi tarkoituksena on selvittää käyttäjien tyypillisiä käyttötapoja ja käyttäjäryhmien eroja.
Johtopäätösten perusteella selvitään, mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon hyödynnettäessä Web 2.0 -ominaisuuksia verkkopalveluissa.

Valitut tutkimusmenetelmät perustuvat Adage Usabilityn käytettävyyden tutkimusprosessiin, joka on yhdistelmä käytettävyyden asiantuntija-arvioinnista, käytettävyystestistä, haastattelusta ja kyselystä.
Tutkimus toteutettiin todellisten verkonkäyttäjien kanssa, ja käyttäjät koostuivat nuorista, aktiivisista käyttäjistä sekä vanhemmista, passiivisista käyttäjistä.
Testatut sovellukset koostuivat tyypillisistä Web 2.0 -sovelluksista: Google Maps, Wikipedia, Blogger, Google-syötteenlukija ja Facebook.

Tutkimustulosten mukaan Web 2.0 -sovellukset ovat melko helppoja ja miellyttäviä käyttää, vaikka niiden käytön opettelu saattaakin olla aikaavievää.
Käyttäjät hyödyntävät muiden tuottamaa sisältöä varsin aktiivisesti, mutta sisällön tuottamisen kynnys on suuri.
Käyttäjiä on kannustettu liian vähän osallistumaan, mikä näkyy esimerkiksi vaikeakäyttöisissä käyttöliittymissä sekä annetun tunnustuksen puutteena.
Yhteisöpalvelut tarjoavat monia hyödyllisiä ominaisuuksia, kuten uusia yhteydenpitovälineitä, mutta myös haittapuolia, kuten yksityisyyden puutteen.
Nuorten ja vanhojen käyttäjien välinen ero on melko suuri.
Vanhemmilta käyttäjiltä puuttuvat usein aiemmat tiedot sekä kokeilunhalu, minkä lisäksi heillä on erilaiset vaatimukset ja käyttötottumukset.
Käyttäjiltä löytyy tarpeita ja mielenkiintoa palveluita kohtaan, mutta usein ongelmana ovat puutteelliset tiedot olemassa olevista palveluista.
Ajax-ominaisuudet ovat varsin hyödyllisiä, mutta niiden huono löydettävyys asettaa oman haasteensa suunnittelulle.
Ajaxin ja sosiaalisen median käytön suhteen tuleekin olla varovainen, koska ne eivät sovi kaikkiin ympäristöihin.
Tiivistelmä (eng): The term Web 2.0 is a joint name for new technologies, business strategies, and social trends in the web.
This study concentrates on social media such as user participation in the web content creation and social networking such as using Facebook.
Another focus is on Ajax technology, which enables a rich user experience e.g. by letting the user drag user interface elements.

The study aims at finding out how users experience the Web 2.0 characteristics.
User experience consists of much more than just usability, such as user's needs, expectations, and objectives.
The focus of the study is on both social media and Ajax possibilities as well as on their usability.
In addition, users' typical usage patterns and the differences between user groups are being studied.
We also discuss what should be taken into consideration when exploiting Web 2.0 characteristics on web services.

The study methodology is based on Adage Usability's usability research process, which is a combination of usability's expert evaluation, usability testing, interview, and inquiry.
The study was carried out with genuine web users who consisted of younger active users and older passive users.
The applications under review were typical Web 2.0 applications: Google Maps, Wikipedia, Blogger, Google Reader and Facebook.

The results suggest that Web 2.0 applications are quite easy and pleasant to use even though it may take some time to learn to use them.
Users seemed to exploit the content created by others quite actively, but the threshold for producing content is high.
Users are not encouraged to participate due to difficult-to-use user interfaces and lack of recognition given to the users.
Social networking offers many useful features such as new communication tools, but also unpleasant drawbacks such as lack of privacy.
The difference between older and younger users is quite large.
Older users often lack earlier knowledge and the will to try out new service features.
In addition, they have different needs and usage habits.
Users have needs and interest, but they may not have sufficient knowledge of the available services.
Ajax features are quite useful, but their poor findability sets a challenge of its own for design.
Hence Ajax and social media should be exploited with caution, because they do not fit in every environment.
ED:2010-03-26
INSSI tietueen numero: 39378
+ lisää koriin
INSSI