haku: @instructor Itävaara, Merja / yhteensä: 5
hakutulos-lista
viite: 1 / 5
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Piskonen, Reetta
Työn nimi:Bioremediation of crude oil in shoreline conditions - a respirometric study in a closed laboratory vessel
Raakaöljyn bioremediaatio rantaolosuhteissa - respirometrinen tutkimus suljetussa koeastiassa.
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1997
Sivut:      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Ympäristönsuojelutekniikka   (Puu-23a)
Valvoja:Määttä, Raimo
Ohjaaja:Itävaara, Merja
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark P80     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Bioremediaatio on melko uusi ja lupaava menetelmä öljyn saastuttamien ranta-alueiden puhdistamiseen.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan öljyn biohajoamisprosessia ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä menetelmiä, joiden avulla biohajoamista voidaan seurata.

Kokeellisessa osassa tutkittiin kolmen erilaisen lisäaineen vaikutusta Pohjanmeren raakaöljyn biohajoamiseen.
Lisäaineet olivat: nopealiukoisen typpilannoitteen ja superfosfaatin seos, keskihitaasti vapautuvan typpilannoitteen ja apatiitin seos sekä biosorbentti.
Raakaöljyn biohajoavuutta tutkittiin suljetussa koeastiastossa simuloiduissa rantaolosuhteissa + 10 °C lämpötilassa.
Koeastia oli täytetty hiekalla ja merivedellä.
Koe kesti 10 viikkoa.

Biohajoamisaste määritettiin respirometrisin menetelmin, joihin kuului hiilidioksidin määrittäminen ilmatilasta sekä epäorgaanisen hiilen pitoisuuden määrittäminen vedestä.
Respirometristen määrityksien tueksi suoritettiin mikrobiologisia määrityksiä sekä hiekasta että vedestä.
Aktiivinen mikrobibiomassa määritettiin adenosiinitrifosfaatti (ATP) pitoisuuden perusteella.
Lisäksi seurattiin heterotrofisten bakteerien kokonaismäärää.
Jäännösöljypitoisuus määritettiin uuttamalla öljyinen hiekka hiilitetrakloridilla.
Veden ravinne-, happi- ja öljypitoisuus sekä pH ja orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus määritettiin viikoittain.
Veden akuutti toksisuutta määritettiin valobakteeritestillä.

Öljyn biohajoavuus ilman ravinne lisäyksiä oli hyvin hidasta, mutta nopeutui moninkertaisesti kaikkien lisäaineyhdistelmien vaikutuksesta.
Eri käsittelyt erosivat toisistaan tilastollisesti kokeen alussa.
Keskihitaasti vapautuva typpilannoite ja apatiitti tarjosivat parhaat olosuhteet biohajoamisprosessin käynnistymiselle.
Nopeasti vapautuvat lannoitteet osoittautuivat vähiten tehokkaiksi.
Typpipitoisuus oli ilmeisesti pääasiallinen biohajoavuutta ja mikrobipopulaation kasvua rajoittava tekijä.

Koeastian todettiin soveltuvan hyvin bioremediaatio tutkimuksiin.
Mikrobiologiset määritykset hiekkanäytteistä tukivat respirometrisia määrityksiä.
Veden ravinne- ja happipitoisuus sekä toksisuus on tärkeää määrittää, jotta biohajoamisprosessia voitaisiin ymmärtää paremmin, mutta rnikrobiologiset määritykset vedestä osoittautuivat lähes merkityksettömiksi.
Myös jäännösöljypitoisuus on suositeltavaa määrittää.
ED:1997-10-02
INSSI tietueen numero: 12471
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI