haku: @instructor Leino, Pentti / yhteensä: 5
hakutulos-lista
viite: 3 / 5
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Renvall, Anders
Työn nimi:Suomen yhteistoimeenpanon mahdollisuudet Baltian maissa
Finland's possibilities for utilisation of activities implemented jointly in the Baltic countries
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1998
Sivut:99      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Energiatekniikka   (Ene-47)
Valvoja:Fogelholm, Carl-Johan
Ohjaaja:Leino, Pentti
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  5469   | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Työn tarkoituksena on selvittää Suomen mahdollisuuksia hyödyntää projektikohtaisia yhteistoimeenpanohankkeita Baltian maissa osana Suomen toimenpiteitä Kioton ilmastosopimuksessa mainittujen kasvihuonekaasuvähennystavoitteiden täyttämiseksi.
Suomen vähennystavoitteeksi tarkastelukauteen 2008 - 2012 on asetettu 1990 taso, jonka saavuttamiseksi Suomen on vähennettävä vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjään nykyisestä tasosta n. 6 milj. t_(Co2).
Työssä tarkastellaan Suomen nykyisiä kasvihuonekaasupäästöjä, niiden jakautumista eri kasvihuonekaasujen kesken sekä Suomen tulevia kasvihuonekaasupäästöjä eri skenariotarkasteluilla.
Työssä käsitellään lyhyesti Suomen omia mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjään.
Työssä käsitellään myös Baltian maiden energiantuotannon rakennetta ja eri tuotantomenetelmien kasvupotentiaalia.
Painopisteenä on kartoittaa Suomen mahdollisuudet saavuttaa kasvihuonepäästövähennyksiä investoimalla kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviin projekteihin Baltian maissa.

Baltian maiden nykyiset kasvihuonekaasupäästöt ovat maille asetettujen vähennystavoitteiden alapuolella, jolloin Baltian maat voivat Kioton sopimuksen puitteissa rakentaa uusia tai uusia voimalaitoksia ilman että maille asetetut kasvihuonekaasupäästörajat ylittyisivät.
Suomi voi suorittaa yhteistoimeenpanohankkeita Baltian maissa investoimalla meneillään oleviin voimalaitoshankkeisiin siten, että hankkeesta syntyy ylimääräisiä kasvihuonekaasupäästövähennyksiä verrattuna aikaisemmin suunniteltuun hankkeeseen.
Työssä on tarkasteltu myös energiansäästöä kiinteistöjen lämmityksestä, biokaasun talteenottoa kaatopaikoilta ja nielujen kasvattamista metsän istutuksella.

Baltian maiden laskennallinen kasvihuonekaasuvähennyspotentiaali on moninkertainen verrattuna Suomen vähennystarpeeseen.
Voimalaitosinvestoinneilla voidaan saavuttaa negatiivisia kasvihuonekaasuvähennyskustannuksia.
Suurimmat kasvihuonekaasujen vähennyspotentiaalit ovat energiantuotannossa, etenkin yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon korvatessa lämpökeskuksia ja lauhdelaitoksia sekä rakennusten energiansäästössä.
Parhaimpiin tuloksiin päästään korvaamalla fossiiliset polttoaineet puuperäisillä, kuten polttohakkeella.
Polttohakkeen suurmittaisen käytön esteenä on kuitenkin sen rajallinen saatavuus.
Hyviin tuloksiin päästään myös korvaamalla hiili tai raskas polttoöljy maakaasulla.
Maakaasun käytön esteenä on kohteen epäedullinen sijainti kaasuverkkoon nähden.
ED:1998-10-14
INSSI tietueen numero: 13597
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI