haku: @supervisor Matala, Seppo / yhteensä: 5
hakutulos-lista
viite: 2 / 5
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Yin, Xiaolin
Työn nimi:The effects of pore structure on the fire resistance of high strength concrete
Huokosrakenteen vaikutus korkealujuusbetonin palonkestävyyteen
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1998
Sivut:96      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osasto
Oppiaine:Rakennusmateriaalitekniikka   (Rak-82)
Valvoja:Matala, Seppo
Ohjaaja:Jumppanen, Ulla-Maija
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  1316   | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Tässä tutkimuksessa selvitetään huokosrakenteen vaikutusta korkealujuuksisen betonin palonkestävyyteen.
Työ koostuu kirjallisuusselvityksestä ja kokeellisesta tutkimuksesta.
Kirjallisuusselvityksessä perehdytään korkean lämpötilan aiheuttamiin betonin mekaanisten ominaisuuksien ja huokosrakenteen muutoksiin, suuresta huokospaineesta johtuvaan betonin lohkeiluun ja jännitysten yhteisvaikutukseen.

Kokeellisessa tutkimuksessa oli mukana 8 eri betonia sekä vastaavat sementtipastat.
Massojen valmistuksessa käytettiin joko erittäin nopeasti kovettuvaa sementtiä (CEM II A 52.5 R) tai nopeasti kovettuvaa sementtiä (CEM II A 42.5 R).
Tutkimuksessa käytettyjen betonien suunniteltu lujuusluokka oli joko K60, K70 tai K90.

Betonin puristuslujuus määritettiin 1, 7, 28 ja 91 vuorokauden iässä.
Huokosrakennetta tutkittiin käyttämällä elohopeaporosimetriä ja alhaislämpökalorimetriä.
Mekaanisen käyttäytymisen selvittämiseksi betoneille tehtiin palokokeita ilman kuormitusta sekä transienttivirumakokeita, joissa kuormitus pidetään vakiona koekappaleen kuumennuksen aikana ja mitataan syntyneet muodonmuutokset.

Kuormittamattomina palokokeessa olleissa koekappaleissa ei esiintynyt lohkeilua.
Palokokeessa lämpötilaa nostettiin standardin ISO 834 mukaisesti ja koe lopetettiin 30 minuutin kuluttua alusta.
Veden poistuminen betonista alkoi noin 9 minuutin ja loppui noin 15 minuutin kuluttua kokeen aloituksesta.
Pieniä halkeamia muodostui koekappaleiden yläkulmiin noin 20 minuutin kuluttua kokeen aloituksesta.
Transienttivirumakokeissa vain betonin 4B (K70) pinnasta lohkeili irti pieniä palasia.
Vaikka betonien 6C (K70), 7C (K90) ja 8C (K90) vesisementtisuhde oli alhainen (0.31), vaikka betoneissa 7C ja 8C oli silikaa 10% sementin painosta ja vaikka edellä mainituista betoneista valmistettujen koekappaleiden vesipitoisuus oli yli 3.5%, ei betoni lohkeillut kuumennuksen aikana.

Tutkituissa betoneissa oli paljon mesohuokosia ja ilmeisesti vesihöyry pääsi poistumaan betonista kuumennuksen aikana näiden huokosten kautta.
Siksi betoniin muodostunut huokospaine ei ollut riittävän suuri aiheuttamaan räjähdyksenomaista lohkeilua.
Palokokeiden jälkeen kaikki koekappaleet olivat ehjiä.
Silikan käyttämisellä lisäsideaineena (10% sementin painosta) ei ollut merkittävää vaikutusta käyttäytymiseen korkeissa lämpötiloissa.
ED:1999-02-02
INSSI tietueen numero: 13873
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI