haku: @instructor Starck, Paul / yhteensä: 5
hakutulos-lista
viite: 2 / 5
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Korhonen, Maija
Työn nimi:Termoanalyyttisten menetelmien käyttö lämpökovettuvien pinnoitteiden ominaisuuksien määrittämisessä
Determination of thermosetting coatings' properties by means of thermal analysis
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:125      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian tekniikan osasto
Oppiaine:Polymeeriteknologia   (Kem-100)
Valvoja:Seppälä, Jukka
Ohjaaja:Löfgren, Barbro ; Starck, Paul
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark KE80     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Työn kirjallisuusosassa on tarkasteltu termoanalyyttisiä menetelmiä sekä niiden käyttöä ja soveltuvuutta lämpökovettuvien pinnoitteiden ominaisuuksien määrittämisessä.
Perinteisten menetelmien kuten differentiaalisen pyyhkäisykalorimetrian (DSC) ja dynaamis-mekaanisen analyysin (DMA) lisäksi on käsitelty myös uudempia menetelmiä.
Moduloitu differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria (MDSC) on 90-luvulla kehitetty uusi menetelmä, joka soveltuu hyvin lasittumiskäyttäytymisen tutkimiseen ja monikomponenttisten materiaalien karakterisoimiseen.
Terminen stimuloitu virran mittaus -menetelmä (TSC) on uusi ja kasvava tekniikka polymeeristen pinnoitteiden lasipisteiden määrittämiseen.
Pinnoitettujen metallilevyjen metalli ei vaikuta TSC:n tuloksiin, joten pinnoitteita ei tarvitse poistaa alustastaan.
Menetelmä soveltuu erittäin hyvin myös ohuiden kalvojen analysoimiseen.
Dielektristä analyysiä (DEA) käytetään pinnoitteiden tutkimuksissa erittäin paljon ja menetelmän merkitys laitteiden kehittymisen myötä näyttää vain lisääntyvän.
Viimeaikaiset parannukset uusissa DEA-laitteissa viittaavat siihen, että DEA tulee tarjoamaan vähintäänkin merkittävän edistysaskeleen kalvonmuodostusprosessin seuraamiseen.

Kokeellisessa osassa tutkittiin dynaamis-mekaanisella analyysilla erityyppisiä kaupallisia ja laboratoriossa valmistettuja polyesteripohjaisia leveä nauhapinnoitus -näytteitä (Coil coating).
Mittauksia suoritettiin myös differentiaalisella pyyhkäisykalorimetrialla DMA:lla suoritettiin sekä isokroonisia että isotermisiä mittauksia.
Kaikissa mittauksissa käytettiin taajuutena 1 Hz:ä.
Maalien ja lakkojen kovettumisreaktiot olivat nopeita ja vaikka kuvaajissa esiintyikin epätasaisuutta, mittauksissa saatiin määritettyä geelipisteet, jotka ovat verrannollisia reaktiivisuuksiin.
Pinnoitettujen teräslevynäytteiden kuvaajia verrattiin referenssilevyjen kuvaajiin ja lasipisteet määritettiin tan delta-käyrän maksimista.
Tässä työssä tutkituista näytetyypeistä irroitettujen kalvonäytteiden toistettavuus oli paras.

Mittauksissa todettiin maalien geeliytymisen olevan nopeampaa suuremmilla kovettajamäärillä.
Kovetettujen näytteiden lasipisteillä todettiin yhteys PMT-arvoon (Peak Metal Temperature).

Koska DMA-menetelmässä saadaan selvä piikki lasipistealueella, DMA osoittautui paljon herkemmäksi lasipisteiden määrittämisessä kuin perinteinen DSC, jossa lasipiste joudutaan määrittämään kaltevuuden muutoksesta.
Näiden leveä nauhapinnoitus -näytteiden kovettumisreaktioiden tutkimisessa DMA-menetelmän puute oli se, ettei lämpötilaa saatu nostettua nopeasti (15-45 s) tiettyyn kovettumislämpötilaan, jolloin mittaus olisi vastannut todellisia valmistusolosuhteita.
ED:1999-09-17
INSSI tietueen numero: 14695
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI