haku: @keyword indikaattori / yhteensä: 5
viite: 5 / 5
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Tuominen, Panu |
| Työn nimi: | Käyttöliittymä kannettavassa kosteusmittalaitteessa |
| The user interface of a portable humidity indicator | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2000 |
| Sivut: | xi + 84 s. + liitt. Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto |
| Oppiaine: | Sovellettu elektroniikka (S-66) |
| Valvoja: | Sepponen, Raimo |
| Ohjaaja: | Joensuu, Heikki |
| Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/87953 |
| OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
| Sijainti: | P1 Ark TKK 2896 | Arkisto |
| Avainsanat: | usability user interface humidity dewpoint meter indicator käytettävyys käyttöliittymä kosteus kastepiste mittari indikaattori |
| Tiivistelmä (fin): | Tässä työssä seurataan kuuden hengen työryhmässä toteutettavan kannettavan kosteusmittalaitteen käyttöliittymän kehitystyötä tuotevaatimuksista toimintaprototyyppiin . Kirjoittajan tehtävänä oli toteuttaa tämän laitteen näyttöosan sulautettu ohjelmisto ja siten myös kokonaisuudessaan käyttäjälle näkyvä käyttöliittymä. Tämän vuoksi oli luonnollista, että tehtäväksi tuli myös laitetta koskevien käytettävyysasioiden tutkiminen. Käytettävyyden kehitysprosessiin kuuluu olennaisena osana käyttäjän ja hänen tarpeidensa tunnistaminen. Kosteusmittarin tulevat käyttäjät analysoitiin työskentely-ympäristön, -tapojen ja-asenteiden osalta. Projektiryhmän "ystäviksi" luotiin kolme kuvitteellista käyttäjää, joille annettiin myös nimet. Kosteusmittarin käyttöliittymän yksityiskohtainen suunnittelu toteutettiin hyödyntäen perinteisen paperimallinnuksen lisäksi mikrotietokoneessa toimivaa käyttöliittymäsimulaattoria. Simulaattorin ohjelmoinnista saatuja kokemuksia voitiin hyödyntää varsinaisen sulautetun ohjelmiston toteutuksessa. Tämä oli projektiryhmän jäsenille uusi toimintatapa. Mittalaiteen kehitysprojektin aikainen käytettävyyden testaus päättyy prototyypille tehtäviin käytettävyystesteihin. Näitä testejä on tehtävä sekä itse käyttöliittymän logiikalle ja termistölle että laitteen mekaniikalle ja ominaisuuksille. Jälkimmäiset käytettävyystestit on suoritettava laitteen todellisessa käyttöympäristössä. Varsinkin monipuolisessa laitteessa näitä ympäristöjä on monia, ja kattavan testin järjesteleminen on siten työlästä. Käytettävyyssuunnittelun alkuvaiheet laitteen määrittelyn yhteydessä toteutettiin projektissa heikosti. Esimerkiksi QFD-menetelmään (Quality Function Deployment) pohjautuva kehitysprojekti olisi ollut alkuvaiheessa työläs, mutta olisi tuottanut selkeän rakenteen myös käytettävyyden mittaamiselle ja seuraamiselle. QFD:ssa käytettyjä työkaluja olisi voitu myös helposti hyödyntää pelkästään käytettävyyttä koskevina. Ongelmana oli se, että tähän projektiin käytettävyystietoisuus tuli vasta suunnittelun alettua - idea QFD:sta ratkaisuna vielä myöhemmin. Tuloksena saatu laite on kuitenkin käyttöliittymältään ja käytettävyydeltään vaatimusten mukainen. Käyttöliittymän periaatteet otetaan suunnitelmien mukaisesti käyttöön muissa uuden sukupolven laitteissa. |
| ED: | 2000-05-22 |
INSSI tietueen numero: 15432
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI