haku: @keyword visual / yhteensä: 5
viite: 5 / 5
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Ståhlberg, Freja |
Työn nimi: | Autismi ja Arkkitehtuuri - Aikuisten autistien käyttäjävaatimukset päivätoiminnassa ja asumisessa |
Autism and Architecture - User's demands of adults with autism | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2001 |
Sivut: | 131 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtiosasto |
Oppiaine: | Arkkitehtuuri II (A-52) |
Valvoja: | Siitonen, Tuomo |
Ohjaaja: | |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark A | Arkisto |
Avainsanat: | autism physical environment structure visual senses autismi fyysinen ympäristö struktuuri visuaalisuus aistit autism fysish omgivning struktur visualitet sinnen |
Tiivistelmä (fin): | Tutkimuksen tarkoitus on selvittää miten fyysinen ympäristö voidaan sopeuttaa autististen henkilöiden tarpeisiin. Tavoitteena on löytää arkkitehtoniset elementit, jotka tukevat autistisen arkea sekä päivätoiminnassa että asumisessa. Autismi on laaja-alainen neurobiologinen kehityshäiriö ja autistien varsinainen kuntoutus on Suomessa alkanut vasta 1990-luvulla. Työ jakautuu neljään pääosaan. Ensimmäinen osa nojautuu kirjallisuuteen ja siinä selvitetään mikä on autismi (III) ja mitkä ovat ne perustekijät, jotka vaikuttavat autistisen henkilön fyysiseen ympäristöön (IV). Toisessa osassa lähestytään ongelmaa konkreettisten kokemusten perusteella. Tutkittuihin kohteisiin kuluu 20 kotimaista ja neljä ulkomaalaista kohdetta. Näistä 13 on asuntokohteita ja 11 päivätoimintaan liittyviä (V). Päivätoimintaa on käsitelty laajana käsitteenä, johon kuuluu perinteinen päivätoiminta sekä työ- ja koulutustoiminta. Asuntokohteisiin kuuluu niin laitosympäristöön, maaseudulle kuin kaupunkiympäristöönkin integroituneita asuntoyksiköitä. Toimintayksiköistä saadut kokemukset analysoidaan (VI). Kolmannessa osassa esitetään johtopäätökset ohjemateriaalina autistien asumisen ja päivätoiminnan suunnittelun tueksi. Viimeisessä osassa tuloksia sovelletaan koesuunnitelmaan, Käpyläntie 10 - Aikuisten autistien toimintakeskus ja ryhmäasuntola. Seuraavat neljä perustekijää ovat merkityksellisiä autistisen henkilön fyysisen ympäristön kannalta: käytössä oleva strukturoitu lähestymistapa, autististen henkilöiden visualisuuden huomioiminen, aistiyliherkkyyksien ja käyttäytymisen aiheuttamat erikoistoimenpiteet sekä sosiaalisen kanssakäymisen aiheuttamien vaikeuksien huomioiminen. Tilankäytön perusperiaate on tilan eriyttäminen toiminnan mukaan: tietyssä tilassa tehdään tietty asia. Jokaisella tilalla ja sen osalla on oltava selkeä käyttötarkoitus. Asiakkaan henkilökohtainen työpiste muodostaa referenssipisteen, joka auttaa asiakasta jäsentämään toimintaa. Asuntosuunnittelussa periaate on, että asukkaan oma asunto luo parhaat mahdollisuudet henkilökohtaisen struktuurin luomiseksi. Asunnon tulee varustustasoltaan ja sijainniltaan luoda puitteet mahdollisemman itsenäiselle aikuiselämälle. Yhteistilojen kannalta tilojen selkeä jäsentäminen keittiö, ruokailu-, oleskelu- ja työtiloihin on tärkeää. Koesuunnitelma on urbaani vaihtoehto autistien toiminnalle. Sijainti Käpylän kaupunginosassa Helsingissä tukee asiakkaita aktiivisesti osallistumaan toimintaan yhteiskunnassa. Suunnittelutehtävä jakautuu kahteen osaan; 20...30 hengelle suunnattuun toimintakeskukseen, jossa osa asiakkaista on vakituisia ja osa käyttää keskusta referenssipisteenä ulkopuolisen työn tukena sekä ryhmäasuntolaan, joka käsittää 12 asukaspaikkaa jaettuina kolmeen ryhmäkotiin. Nämä osat jakautuvat kahteen rakennusosaan siten, että 2-kerroksinen puinen osa sisältää toimintakeskuksen ja edustaa massoittelultaan aktiivista, avointa ja muunneltavaa toimintaa ja 5-kerroksinen tiilinen asuntolapuoli rauhallisempaa ja turvallisempaa kiintopistettä. Osa tiloista on toimintakeskuksen ja asuntolan yhteiskäytössä, jolloin voidaan tilallisesti hyötyä toimintojen synergiaeduista. Suunnitelmassa on pyritty soveltamaan tutkimuksessa saatuja suosituksia ja ohjeita. |
ED: | 2001-06-19 |
INSSI tietueen numero: 17629
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI