haku: @keyword born global / yhteensä: 5
viite: 2 / 5
| Tekijä: | Kari, Niklas |
| Työn nimi: | Learning to Grow and Growing to Learn: Impacts of Internationalization on Learning |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2003 |
| Sivut: | vii + 108 + liitt. (+7) Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Tuotantotalouden osasto |
| Oppiaine: | Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta (TU-91) |
| Valvoja: | Autio, Erkko |
| Ohjaaja: | Korri, Santeri |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 9011 | Arkisto |
| Avainsanat: | learning internationalization born global oppiminen kansainvälistyminen born global |
| Tiivistelmä (fin): | Kansainvälistymisen prosessiteorian (PTI) mukaan kansainvälistyminen on hidas ja inkrementaalinen prosessi (Johanson & Vahlne 1977). PTI:n keskeinen oletus on, että kokemusperäinen oppiminen on olennaisin tekijä kansainvälistyttäessä. PTI:n mukaan yritykset oppivat kansainvälistyessä kolmenlaista tietoa: (1) kansainvälistymistietoa, (2) tietoa ulkomaan liiketoiminnasta ja (3) tietoa ulkomaisista instituutioista (Eriksson et al. 1997). Yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella havaittiin, että niin sanotut born global yritykset eivät noudattaneet PTI:n ennustamaa kansainvälistymiskuviota ja siksi PTI:tä alettiin kyseenalaistamaan. INV-viitekehys kehitettiin selittämään born global -yritysten olemassaoloa (Oviatt & McDougal 1994). Oviatt ja McDougal eivät tosin maininneet kokemusperäistä oppimista mallissaan. Äskettäisessä tutkimuksessa huomattiin myös, että teknologiayhtiöt oppivat kansainväistymisen kautta teknologiasta (Zahra et al. 2000). Tässä diplomityössä minulla on kaksi painopistealuetta, joista ensimmäinen koskee teknologiayritysten oppimista kansainvälistymisen kautta sekä oppimishaasteiden identifiointia. Toinen painopistealue koskee improvisointia. Improvisointi on kansainvälistymisyhteydessä teoreettisesti mielenkiintoinen käsite, koska kun yritykset kansainvälistyvät on todennäköistä, että ne joutuvat tilanteisiin, joissa rutiinitoimenpiteet eivät ole käyttökelpoisia. Viimeaikainen tutkimus on osoittanut myös, että improvisaatiosta voi seurata oppimista (Miner et al. 2001) ja siten molemmat tutkimuksen painopistealueet liittyvät toisiinsa. Tutkimusongelmat olivat seuraavat neljä: (1) mitä teknologiayritykset oppivat kansainvälistymisen kautta, (2) mitkä ovat oppimishaasteet, (3) miksi kokemusperäinen oppiminen ei hidastanut born global yritysten kansainvälistymistä sekä (4) mikä on improvisaation rooli kansainvälistymisessä ja miten se liittyy oppimiseen? Diplomityön empiiria koostuu viidestä syvähaastattelusta. Diplomityön kontribuutio on kaksijakoinen. Ensinnäkin diplomityö tarjoaa rikkaan kuvauksen niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat oppimiseen kansainvälistyttäessä, kuten myös erilaisista tiedon lajeista. Deskriptiivinen osa täydentyy uusilla tekijöillä, jotka selittävät miksi kokemusperäinen oppiminen on vähenevässä määrin tärkeää kansainvälistyttäessä. Toiseksi, diplomityö identifioi linkkejä eri tekijöiden välillä ja tämän perusteella luodaan oppimismalli kansainvälistymiseen. |
| Tiivistelmä (eng): | The Process Theory of Internationalization (PTI) posits that internationalization is a slow and incremental process (Johanson & Vahlne 1977). The theory explains this mainly by the central role of experiental knowledge (that is, knowledge that can only be learned through experience) during internationalization. According to PTI companies learn three types of knowledge through internationalization: (1) internationalization knowledge, (2) foreign business knowledge, and (3) foreign institutional knowledge (Eriksson et al. 1997). However, in the beginning of 1990s, the emergence of so-called born globals has put PTI in question. The International New Ventures framework (INV) has been proposed for explaining the phenomenon of born globals (Oviatt & McDougal 1994). Interestingly, Oviatt and McDougal do not mention experiental learning in their framework. In a recent study it was shown that technology companies learn about technology through internationalization (Zahra et al. 2000), which is one more confrontation with PTI. In this thesis I have two areas of focus, of which one is to study what technology-based companies learn through internationalization and what drives this learning. The other focus area in this thesis is improvisation. Improvisation in the internationalization context is a theoretically interesting concept, since when companies internationalize they are likely to face situations where routine responses are not applicable. A recent study has linked improvisation to learning (Miner et al. 2001), and therefore the two focus areas are related. The research problem is stated as four questions: (1) what do technology-based ventures learn through internationalization, (2) what are the learning challenges, that is, what drives the learning, (3) why does the role of experiental learning in internationalization not slow down their internationalization, and (4) what is the role of improvisation in their internationalization, and how does it link to learning? The empirical part consists of five deep interviews. The contribution of this thesis is twofold. Firstly, the thesis provides a rich description of the internationalization factors that affect learning, as well as of the different types of knowledge that companies learn through internationalization. The descriptive part is complemented by providing new factors that explain the diminished role of experiental learning. Secondly, linkages between the different factors are identified and based on them a learning model is developed. |
| ED: | 2003-07-11 |
INSSI tietueen numero: 19851
+ lisää koriin
INSSI