haku: @keyword tasevastaava / yhteensä: 5
viite: 5 / 5
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Lehikoinen, Pasi |
Työn nimi: | Tasesähkön käyttö Suomessa |
Balancing Power in Finland | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2003 |
Sivut: | 59 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto |
Oppiaine: | Sähköverkot (S-18) |
Valvoja: | Lehtonen, Matti |
Ohjaaja: | Päivinen, Reima |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark S80 | Arkisto |
Avainsanat: | responsibility for finnish power balance balancinc power regulating power balance service balance provider valtakunnallinen tasevastuu tasesähkö säätösähkö tasepalvelu tasevastaava |
Tiivistelmä (fin): | Tämän työn tavoitteena oli tutkia tasepalvelun toimivuutta Suomessa, suomalaisten tasevastaavien tasesähkön käyttöä sekä tasevastaavien osallistumista säätösähkömarkkinoille. Samalla tavoitteena oli luoda analysointityökaluja tasepalvelun käyttöön. Tuntitason tasesähkön käyttöä on tutkittu tasevastaavakohtaisesti taseen poikkeaman itseisarvojen, yli- ja alijäämäisyyden sekä sähkön markkinahinnan ja tasesähkön hintojen vaikutuksen avulla. Fingridin tasevastaaville myymän tasesähkön määrä vuonna 2002 oli 880 GWh, joka oli noin 1 % kyseisen vuoden Suomen sähkön kulutuksesta. Tasevastaavien taseen tuntitason poikkeamien keskimääräinen kuukausikeskiarvo on välillä 8-16 MWh/h. Tasesähköä käytetään eniten talvella, johon syynä on kuormien lisääntyminen sekä lämpötilariippuvien kuormien ennustettavuuden vaikeutuminen. Tasesähkön hinnoittelulla on ohjaava vaikutus tasevastaavien tasesähkön käyttöön. Hinnoittelumalli toimii normaalitilanteissa varsin hyvin, mutta kalliin markkinahinnan aikana tarvittaisiin tehokkaampaa ja nopeampaa keinoa ohjata tasevastaavien tasesähkön käyttöä. Säätösähkömarkkinoita on tutkittu Pohjoismaiden, Suomen ja tasevastaavien tasolla. Säätötarjouksista ja toteutuneista säädöistä on analysoitu kokoa, hintaa, energia- ja lukumääriä. Suurin osa pohjoismaisen järjestelmän säädöistä tilataan Norjasta ja Ruotsista. Suomalaisten tasevastaavien säätötarjousten energiamäärä on kaksinkertaistunut vuosien 2001-2003 välillä. Suomalaisilta tasevastaavilta tilattujen säätöjen määrä vaihtelee viikoittain johtuen pohjoismaisen järjestelmän säätötarpeesta sekä tarjousten hinnoittelusta suhteessa muiden Pohjoismaiden tarjousten hintoihin. |
ED: | 2003-11-11 |
INSSI tietueen numero: 20109
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI